Äskettäin
julkaistu tutkimus osoitti, että Lappeenrannan kaupunki saa verotuloja
venäläisten ostosmatkailusta ainoastaan 4,2 miljoonaa, joka on esimerkiksi vain
kolmanneksen Lappeenrannan Energian tuloutuksesta kaupungille vuodessa.
Tutkimuksen tulos olisi ollut luettavissa kaupungin tuloluokittain tehdystä
verotilastosta ilman tutkimustakin.
Matkailijamäärän
moninkertaistuminen kurjistaa entisestään
taloutta, koska pienipalkkaisten palvelualan työntekijöiden tarvitsemien palveluiden ja sosiaalitukien kustannukset
myös nousevat. Tutkimus ei kerro ostosmatkailun kustannusvaikutuksista eikä sen
vaatimista investoinneista.
Toivottavasti
tutkimus kuitenkin herättää kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdon pohtimaan
uudelleen tehdyn tasapainotusohjelman mielekkyyttä.
Suunnitellut
verojen ja kaikkien maksujen korotukset aiheuttavat keskituloiselle työssäkäyvälle
omistamallaan tontilla omakotitalossa asuvalle lapsiperheelle jopa kahdensadan
euron lisäkustannukset kuukaudessa.
Perhe joutuu maksamaan nämä kustannukset liikevaihtoveroineen omasta
verotetusta palkastaan.
Perhe ei ole
koskaan elämässään saanut sellaista palkankorotusta, jolla voisi maksaa nämä
tulevat lisäkustannukset ostovoiman laskematta. Vaadittava verollinen
palkankorotus perheelle olisi lähes 500 euroa kuukaudessa. Onko yksittäisellä
kaupungilla moraalista oikeutta tehdä tällaisia aivan kohtuuttomia korotuksia
ja ostovoiman heikennyksiä varsinkin kun kaupunkien välillä on huimia eroja
sekä veroäyreissä että muissa maksuissa ja tariffeissa? Kansalaiset eivät ole
yhdenvertaisia.
Lappeenrannassa
säästöohjelma voitaisiin tehdä toisin. Henkilöstön lomauttaminen pari kolme kuukautta vuorotellen olisi aivan
mahdollista, jos virkamiesjohto ja luottamusmiehinä toimivat kaupungin
työntekijät eivät sitä vastustaisi. Kaupungin organisaatio on liian kallis
nykyiseen ja tulevaan vero - ja tulokertymään suhteutettuna. Liian heppoisesta
säästöohjelmasta johtuen uusi veronkorotus on pian edessä.
Nykyinen
kaupungintyötekijöiden osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon pitäisi selvittää taas kertaalleen kuntien
rakenneuudistuksen yhteydessä. Ei tunnu perustellulta, että verot ja maksut
nousevat, mutta palvelut heikkenevät ja velkaantuminen kasvaa. Kaupunkien
työntekijät kuitenkin jatkavat työssäoloa jopa kuntaliitosten antaman viiden
vuoden lisäirtisanomissuojan turvin ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Miksi virkamiesjohto ei esitä kaupunkilaisten edun mukaisia lomautuksia?
