perjantai 8. marraskuuta 2013

Lappeenrannan veronkorotukset moraalittomia


Äskettäin julkaistu tutkimus osoitti, että Lappeenrannan kaupunki saa verotuloja venäläisten ostosmatkailusta ainoastaan 4,2 miljoonaa, joka on esimerkiksi vain kolmanneksen Lappeenrannan Energian tuloutuksesta kaupungille vuodessa. Tutkimuksen tulos olisi ollut luettavissa kaupungin tuloluokittain tehdystä verotilastosta ilman tutkimustakin.

Matkailijamäärän moninkertaistuminen kurjistaa entisestään  taloutta, koska pienipalkkaisten palvelualan työntekijöiden  tarvitsemien palveluiden ja sosiaalitukien kustannukset myös nousevat. Tutkimus ei kerro ostosmatkailun kustannusvaikutuksista eikä sen vaatimista investoinneista.

Toivottavasti tutkimus kuitenkin herättää kaupungin virka- ja luottamusmiesjohdon pohtimaan uudelleen tehdyn tasapainotusohjelman mielekkyyttä.

Suunnitellut verojen ja kaikkien maksujen korotukset aiheuttavat keskituloiselle työssäkäyvälle omistamallaan tontilla omakotitalossa asuvalle lapsiperheelle jopa kahdensadan euron  lisäkustannukset kuukaudessa. Perhe joutuu maksamaan nämä kustannukset liikevaihtoveroineen omasta verotetusta palkastaan.

Perhe ei ole koskaan elämässään saanut sellaista palkankorotusta, jolla voisi maksaa nämä tulevat lisäkustannukset ostovoiman laskematta. Vaadittava verollinen palkankorotus perheelle olisi lähes 500 euroa kuukaudessa. Onko yksittäisellä kaupungilla moraalista oikeutta tehdä tällaisia aivan kohtuuttomia korotuksia ja ostovoiman heikennyksiä varsinkin kun kaupunkien välillä on huimia eroja sekä veroäyreissä että muissa maksuissa ja tariffeissa? Kansalaiset eivät ole yhdenvertaisia.

Lappeenrannassa säästöohjelma voitaisiin tehdä toisin. Henkilöstön lomauttaminen pari  kolme kuukautta vuorotellen olisi aivan mahdollista, jos virkamiesjohto ja luottamusmiehinä toimivat kaupungin työntekijät eivät sitä vastustaisi. Kaupungin organisaatio on liian kallis nykyiseen ja tulevaan vero - ja tulokertymään suhteutettuna. Liian heppoisesta säästöohjelmasta johtuen uusi veronkorotus on pian edessä.

Nykyinen kaupungintyötekijöiden osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon pitäisi  selvittää taas kertaalleen kuntien rakenneuudistuksen yhteydessä. Ei tunnu perustellulta, että verot ja maksut nousevat, mutta palvelut heikkenevät ja velkaantuminen kasvaa. Kaupunkien työntekijät kuitenkin jatkavat työssäoloa jopa kuntaliitosten antaman viiden vuoden lisäirtisanomissuojan turvin ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Miksi virkamiesjohto ei esitä kaupunkilaisten edun mukaisia lomautuksia?