Voiko kaupunki mennä konkurssiin?

Yhdysvalloissa auto - ja teollisuuskaupunki Detroit on jättänyt konkurssihakemuksen. Lainahanat ovat sulkeutuneet, koska rahoittajat eivät luota enää kaupungin kykyyn selviytyä veloistaan. Kaupungilla on aikaa kuukausi löytää rahat 18,5 miljardin dollarin velan maksuun. Lainoista 11,5 miljardia on vakuudettomia ja 7 miljardia vakuudellisia. Tapaus ei ole Yhdysvalloissa ainutlaatuinen, sillä samaan tilanteeseen ovat aiemmin  joutuneet New York, Cleveland ja Philadelphia

Detroit on ollut yhdysvaltalaisen autoteollisuuden kehto lempinimeltä Motor Town. Siellä on valmistettu Fordin, General Motorsin ja Chryslerin eri automerkkejä vuosikymmeniä. Kaupunki menetti autoteollisuuden ja sen tarvitseman laajan alihankintateollisuuden pääasiassa Aasiasta tulevan halvalla työvoimalla valmistettujen autojen hintakilpailun vuoksi.

Tämän seurauksena kaupunki menetti verotulot sekä mahdollisuuden säilyttää ja kehittää palveluita. Kaupunki ränsistyi. Ihmiset muuttivat pois. Väkiluku putosi 1,8 miljoonasta 0,7 miljoonaan. Asunnot jäivät tyhjiksi ja niiden hinnat romahtivat. Tyhjät asunnot jäivät irtolaisten tuhottavaksi.

Suomessa monien kuntien talous alkaa olla  veitsen terällä. Rahoittajat seuraavat varmasti saamisiaan, koska kuntien velkojen vakuutena oleva omaisuus menettää nopeasti arvonsa, jos se jää käyttämättömäksi. Lainojen vakuuksien määrä ja arvo vähenee säästöohjelmien omaisuuden myyntien vuoksi. Mahdollisista myyntituloista usein vain murto-osa riittää omaisuuteen kohdentuneen lainan maksuun.

Rahoittajien kärsivällisyys riittänee niin  kauan, kun kunnan työpaikka - ja työllisyyskehitys ovat positiivisia sekä korkotaso alhainen.Työpaikkojen lukumäärän kehitys voi olla positiivinen, mutta niiden tuottamat verotulot eivät kuitenkaan riitä kunnan menojen kattamiseen.

Tällainen hiipivä velkaantuminen on Suomessakin erityisesti vanhojen teollisuuskuntien ongelma. Teollisuustyöpaikat katoavat ja tilalle tulee ehkä lukumääräisesti saman verran palvelutyöpaikkoja, joiden sisältämät työtuntimäärät ja muille aloille syntymät alihankintatyöpaikat ovat vähäiset.

Valtiostakaan ei ole enää kuntien pelastajaksi. Velat ovat 90 miljardia euroa, kaksi kertaa valtion vuosibudjetti, ja kauppatase viidettä vuotta miinuksella.

 

Kuka kantaa vastuun kuntien taloudesta

Suomessa kuntien enemmistön talous on heikossa kunnossa. Jopa suuret kunnat joutuvat ottamaan lainaa käyttömenoihin. Siis leivän ostoon, jos haetaan analogiaa perheiden talouteen.

Mistä johtuu, että näin on päässyt käymään? Syitä yleensä etsitään kunnan elinkeinomurroksesta ja yleisestä talouden heikkenemisestä. Selitykseksi tarjotaan myös eduskunnan säätämiä lisävelvoitteita ja heikennyksiä valtionapujärjestelmässä.

 Niistä kyllä löytyy osaselityksiä. Mutta ne eivät selitä sitä, miksi usein selvästikin nähtävissä olevaan talouden heikkenemiseen ei ole reagoitu?

Kunnassa poliittisen vastuun kantaa valtuusto eli käytännössä ei kukaan. Tämän tapaisia päätöksentekomalleja on muun muassa erilaisissa osuuskunnissa, valtionyhtiöissä,  isoissa yksityisissä yrityksissä, ammattiyhdistysliikkeessä, kuntainliitoissa ja monissa järjestöissä. Niiden toiminta on usein varsin tehotonta, ja ne ennemmin tai myöhemmin joutuvat vaikeuksiin.

 Päätösvaltaa näissä korporaatioissa ei  käytä ohjesääntöjen ja yhtiöjärjestyksien tarkoittamat instituutiot, vaan organisaation toimiva johto. Näin on kunnissakin.

Kuntien johtajilla on usein omia visioita ja ambitioita, joita kunnan talous ei kestä. Käytännössä luottamusmiesjohtajia on helppo ohjailla varsinkin pienissä kunnissa. Kunnanjohtaja saa yleensä tahtonsa läpi sekä hyvässä että huonossa.

Harvoilla kunnanjohtajilla on yritys - ja taloustaustaa, vaikka kunnan budjetti saattaa olla satoja miljoonia. Eteneminen vaativampiin tehtäviin tapahtuu usein kunnallishallinnon sisällä puolueen jäsenkirja taskussa.Kokemusta kunnantalon ulkopuolelta ei juuri kerry.

Kuntien talouden nyt heiketessä pysyväisluonteisesti johtamisvastuita tulisi tarkistaa. Virkavastuulla toimivat kunnanjohtajat ja muut virkamiehet esittelevät luottamusmiehille kunnan taloudelle kestämättömiä suunnitelmia, joita luottamusmiesten osaaminen ei aina riitä päättämään.

Pysyviä rakennemuutoksia ja säästöjä on vaikea saada läpi, koska ne koskevat myös asioiden esittelijöitä, osaa heidän alaisiaan ja päätöksentekijöitä itseään. Tuloksena on yhä useampien kuntien talousvaikeudet ja kuntalaisten verorasituksen kasvu.

 

Vuokratyö on parempi kuin työttömyys

Kansanedustaja Jukka Kärnä (sd.) pohdiskeli (E-S 30.5.2013) vuokratöiden työsuhteiden keston ongelmia. Kärnä päätyi esittämään vuokratyönantajalle yhteisösakkoa, jos työnantaja ei selvitä tilaajalta työn määräaikaisuuden perustetta.

Epäilemättä vuokratyössä on ongelmia työn keston määrittelyssä siitä yksinkertaisesta syystä, että tilaaja ei tiedä todellisuudessa työn täsmällistä kestoa. Tästä johtuvat ongelmat kaatuvat työntekijän päälle työsuhteen jatkumisen epävarmuutena.

Kun työstä on puute, niin kaikki työ parantaa kuitenkin tekijänsä taloudellista tilannetta.

Eikö Kärnän poliitikkona pitäisi olla enemmän huolissaan siitä, miksi työvoimahallinnon tuhannet työtekijät eivät pysty hoitamaan töiden kohtaamattomuutta? Vuokratyövoimayhtiöthän ovat syntyneet tarpeeseen juuri sen vuoksi, että verorahoin toimiva työvoimahallinto toimii tehottomasti. Miksi rahoitamme julkista työnvälitystä, kun yritykset hoitavat sen nopeammin ja joustavammin?

Suomalaisia tytäryhtiöitä toimii ulkomailla 4500 työllistäen 580000 henkilöä. Pitäisikö Kärnän mieluummin miettiä,  miten edes osa näistä työpaikoista saataisiin Suomeen? Parhaillaan on Kärnän vaalipiiristä jäämässä satoja teollisuuden työntekijöitä ja toimihenkilöitä työttömäksi työpaikkojen siirtyessä pois Suomesta.

Työpaikat eivät lisäänny, jos kansanedustaja käyttää aikansa työnantajien sakottamismahdollisuuksien lisäämiseen ja samalla työllistämismahdollisuuksien edelleen jäykistämiseen.