Äänestäjien tahto ei aina toteudu kunnallisvaaleissa

 

Kunnallisvaaleihin osallistuvien ehdokkaiden tärkein hetki on, kun he saavat tiedon valituksi tulemisesta. Lähes yhtä tärkeä on vaalin mukaisen tuloksen edellyttämä luottamusmiestehtävä jossakin hallintoelimessä. Tämä ei aina riipu äänimäärästä, vaan puolueen sisäisestä politikoinnista.

Tätä läänitystä puolueiden kunnallisjohto melko usein käyttää omien päämääriensä toteuttamiseen. Omia kannattajia suositaan lautakuntapaikkoja jaettaessa, jotta voitaisiin saavuttaa paikka  taas seuraavissa vaaleissa.

Monille kansanedustajille kunnallispolitiikassa mukana olo näyttää olevan houkuttelevaa, vaikka se ei ajankäytöllisesti olekaan kovin järkevää. Mikään tehtävä ei tule kunnolla hoidetuksi.

Suomessa on tullut tavaksi myös kunnallispolitiikassa lyödä lukkoon naiskiintiöitä siitäkin huolimatta, että Suomen naiset ovat ensimmäisten joukossa maailmassa saavuttaneet äänioikeuden jo sata vuotta sitten.

Aikaa politiikan opetteluun on siis ollut. Naisten kuuliaisuutta puoluebyrokraatit käyttävät taitavasti oman vaikutusvallan kasvattamiseen palkitsemalla kiltisti kättä nostavia naisia sopiville paikoille.

Äänestäjien tahdon ja demokratian kannalta olisi tärkeää, että eniten ääniä saaneet sukupuolesta riippumatta valittaisiin tärkeimpiin tehtäviin. Eniten ääniä saaneet ovat useimmiten myös päteviä, mutta valitettavasti puoluejohdon kannalta ei aina sopivia.

Edellä kuvattu menettely mitätöi demokratiaa ja äänestäjien tahtoa. Se johtaa siihen, että puolueen kunnallisjohdon suosikit hyrräävät eri hallintoelimissä vuodesta toiseen heidän saamastaan äänimäärästä riippumatta.

Tämä estää uusien vaikuttajien esiintulon tässä vaikeassa taloustilanteessa sekä vähentää uusien ideoiden syntyä ja politiikan uskottavuutta. Sitä voidaan pitää vallan anastamisena pienelle puolueklikille lähes samoin kuin eräissä maissa estetään äänestäjiä eri tavoin ilmaisemasta omaa mielipidettään vaaleissa.

Käytännön esimerkkejä nähdään jo muutaman viikon sisällä  puolueiden jakaessa luottamusmiespaikkoja kunnissa ja kuntainliitoissa.

 

Eläkeläiset velkaa ottamaan hoitoaan varten

 

Tilastokeskuksen mukaan syyskuun lopussa 2012 suomalaisten rahoituslaitosten myöntämät lainat olivat 305 miljardia. Se jakautui karkeasti kolmeen lähes yhtä suureen osaan. Yritysluotot 80, kotitaloudet 114 sekä valtion, kuntien ja kuntayhtymien lainat yhteensä105 miljardia.

 

Asuntolainat, 88 miljardia, kasvoivat alkuvuodesta 6 % ja valtion velka, 92 miljardia, kasvoi pelkästään toisen neljänneksen aikana 7 %. Sen sijaan kuntien ja kuntayhtymien velat, yhteensä 13 miljardia, kasvoivat vain 1 % veroäyrien korotusten vuoksi.

 

Valtion velka on karkaamassa käsistä. Samoin kuntien ja kuntayhtymien velkaantuminen, koska sosiaali- ja terveyskustannukset kasvavat nopeasti väestön ikääntymisen vuoksi. Huomiota herättää myös lähes valtion velan suuruiset asuntolainat.

 

Etelä – Karjalassa velkataakasta kielii Lappeenrannan kaupungin korkeat velat sekä Eksoten äskeinen ilmoitus rahojen loppumisesta ja pikaisesta säästökampanjasta.

 

Jo jonkin aikaa jotkut eläkkeellä olevat ihmiset ovat ottaneet lainaa omistusasuntoaan vastaan voidakseen paremmin ja nopeammin järjestää itselleen hoitoa yllättävässä sairaustilanteessa. Lapset tästä tuskin riemastuvat, koska heille jäävät maksettavaksi vanhempien, julkishallinnon ja omat korkeat asuntovelat.

 

Julkisuuteen asia kiipesi äskettäin, kun Hypoteekkiyhdistyksen ja Veronmaksajain Keskusliiton johto innostuivat televisiouutisissa suosittelemaan menettelyä ”koska kuntien varat eivät tule riittämään kunnolliseen terveydenhoitoon”.

 

Pienenevien ikäluokkien työssäoloajan pituus ei riitä kasvavien sosiaali- ja terveyskustannusten kattamiseen. Tähän on löytymässä nyt kuitenkin vanha, hyvä ja totuttu keino käymällä vanhempien lompsalla.

 

Eläkeläisiä uhkaa myös nykyisen eläkejärjestelmän uudistaminen. Kun nykyinen järjestelmä luotiin, niin silloin töissä oltiin 40 ja eläkkeellä 10 vuotta. Nyt töissä sekä eläkkeellä ollaan 30 vuotta. Tämä merkinnee nykyisten eläkkeiden pienenemistä.

 

Nähtäväksi jää, miten jo nyt palkansaajaa enemmän veroja samansuuruisesta tulosta maksavat harmaat pantterit reagoivat. Heillä on jo nyt äänestäjien enemmistö. Kangistuuko yhteiskuntamme entisestään eläkeläisten mukana heidän pitäessä kiinni omista saavutetuista eduistaan?

 

 

Onko Eksoten talous mitoitettu oikein tulopohjaan nähden?

 

Maakuntajohtaja Timo Puttonen toppuutteli kirjoituksessaan (ES 29.11.) Eksoten ympärille kehkeytynyttä jäsenkuntien välistä riitaa maksuosuuksista. Hän totesi, että "rahapula on seurausta siitä, että julkinen talous on mitoitettu liian suureksi suhteessa julkiseen tulopohjaan".

Voisiko Eksotenkin talous olla mitoitettu liian suureksi osakaskuntien kustannusten kantokykyyn nähden? Miksi sovitut budjetit ylittyvät vuodesta toiseen?

Tehottomuudesta Eksotessa kertoo lahjomattomasti puhelinluettelo. Johtajia, päälliköitä, koordinoijia ja muita esimiehiä riittää. Toimintoja yhdistettäessä työpaikka on säilynyt, vaikka työt ovat hävinneet. Toimitusjohtajasta suorittavaan sairaanhoitajaan ja siistijään voi olla jopa seitsemän organisaatiotasoa.

Eksotessa on monia palvelufunktioita yhtiöitetty. Järjestely ei välttämättä ole taloudellinen ,koska osakeyhtiöt vaativat oman byrokratiansa lisäkustannuksineen. Ei ole myöskään oikein ,että veroeuroilla sponsoroitu yritys kilpailee yksityisten kanssa.

Investointien ajoitusta ei voi pitää kovin onnistuneena. Tarvitsiko Eksoten nimenomaan juuri nyt toiminnan käynnistyessä rakentaa parkkitalo 10 miljoonalla eurolla? Paljon se paransi hoidon tasoa tai vähensi käyttökustannuksia?

Nuorten terveystalon rakentamisessa kalliille paikalle Rakuunamäelle on rehvastelun makua. Jos johtajia ja esikuntia olisi vähennetty, niin olisiko edellä mainitut toiminnot voitu sijoittaa sairaalan alueelle nykyisiin remontoituihin tiloihin?

Vain muutamat yllä olevat esimerkit osoittavat, että oikeilla päätöksillä Eksotessa ei välttämättä olisi  maksualijäämää 20 miljoonaa euroa. Vaikka varmasti Eksotessa on tehty paljon oikeitakin asioita, niin vertailu muihin vastaaviin organisaatioihin ei kuitenkaan välttämättä osoita omaa hyvyyttä, vaan muiden huonoutta.

Puttonen toteaa kirjoituksensa lopussa, että "on syytä varautua verotuksen kiristämiseen, sillä valtiolta ei ole apua tulossa." Olisiko pikemminkin virkamiesten syytä alkaa käyttää meidän yhteisiä varojamme tehokkaammin kuin kiristää veroja?

 Nykyinen velka-automaatti, jossa kuntainliitot ottavat velkaa ja sen lisäksi ylisuurilla käyttömenoillaan pakottavat myös osakkaansa velkaantumaan, on hallitsematon ja vaarallinen.