Onko oma puolustus riittävä?

Venäjän Krimin valtaus on käynnistänyt avoimen Nato-keskustelun Suomessa. Poliitikot ovat käytännössä estelleet  keskustelua vähättelemällä sen tarpeellisuutta. Vaikenemista on ohjannut ennen kaikkea pelko Venäjän reaktioista.

Talouden vaarantumista on pidetty vakavimpana uhkana mahdollisessa liittymisessä Natoon. Kuinka monen Nato-maan kanssa Venäjä on lopettanut kaupan jäsenyyden vuoksi? Venäjän suurimpia kauppakumppaneita ovat monet Nato-maat Saksa etunenässä.

Baltian maiden liittymistä Venäjä protestoi jarruttelemalla niiden kauppaa jonkun aikaa, mutta ei koskaan estänyt sitä kokonaan. On hyvä muistaa, että kaupassa aina molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan, myös Venäjä.

Naton mahdollista tuloa Suomeen on pidetty sotilaallisena uhkana Pietarille, joka on vain yksi Venäjän lähes kahdestakymmenestä talous- ja teollisuuskeskuksesta. Narva on Pietaria lähempänä kuin Lappeenranta. Miksi  Baltian maiden jäsenyys ei ole uhka  ohjuksin, ilmatorjuntajoukoin, sotilaslentokentin  ja panssaroiduin joukoin linnoitetulle Pietarille, mutta Suomen liittyminen Natoon olisi?

Viime viikkoina on varmasti kaikille tullut selväksi, että EU ja kumppanuussopimus Naton kanssa eivät tuo Suomelle turvallisuustakuita. EU:lla ei ole armeijaa, ja Nato sitoutuu puolustamaan vain täysjäseniään. Ainoan turvallisuustakuun Suomelle antaisi Naton täysjäsenyys.

Miksi Venäjä vastustaa sitten Suomen täysjäsenyyttä? Se on Venäjän etujen mukaista, koska se haluaa Suomen puskuriksi omalle puolustukselleen ja mahdollisen sodan syttyessä Suomen alueen taistelutantereeksi.

Venäjä haluaa myös vaihtoehdon koko Suomen miehitykselle. Minimissään se yrittäisi sotatilan aikana miehittää osan Kaakkois - ja Etelä - Suomea Pietarin ja osan Lappia Murmanskin suojaksi. Nämä operaatiot vaatisivat vähemmän joukkoja, jos Suomi ei kuuluisi Natoon.

Suomen kannalta syntyy vahvempi puolustus, jos oman puolustuksen tukena on myös muiden maiden joukkoja. Miksi Suomella ei olisi oikeutta varmistaa omaa turvallisuuttaan, kun Venäjällä näyttää olevan siihen oikeus sen yrittäessä estää uhkailemalla Suomen Nato-jäsenyys?

Venäjän johto on omalla arvaamattomalla käytöksellään antanut lisää perusteluita liittoutumisen puolesta. Tavallisten kansalaisten mielipide on muuttumassa, mutta poliitikkojen puheet muistuttavat syksyn 1939 poliittista debattia.

Eikö myös johtavien poliitikkojen olisi aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä?

 

Venäjän johto ahtaalla

Venäjän johdon henkilökohtainen liikkumatila on kaventunut sekä fyysisesti että taloudellisesti matkustuskieltojen ja tilien jäädyttämisen vuoksi. Paljon pahemmin se on maalannut itsensä nurkkaan kuitenkin poliittisesti uhoamalla puolustaa kansalaisiaan ulkomailla. Tästä periaatteesta se joutuu maksamaan Krimin kaappauksen vuoksi kalliin hinnan.

Venäjä on saanut vastaansa lähes koko sivistyneen maailman yleisen mielipiteen. Kaverit ovat kaikonneet ja imago alkaa muistuttaa Pohjois-Korean imagoa. Suurimman haitan se on aiheuttanut kuitenkin jo nyt itselleen, vaikka varsinaisia talouspakotteita ei ole vielä edes asetettu.

Krimin kriisin vuoksi eurooppalaiset ovat alkaneet tehdä kaikkensa energiariippuvuuden nollaamiseksi Venäjästä. Se on jo nyt lähes saavutettu eri ilmansuunnista tulevien kaasuputkistojen avulla. Amerikkalaisten LNG -kaasun tukitoimitukset tarvittaessa turvaavat osaltaan Euroopan kaasun saannin.

Ukrainan kaasutoimitusten katkeamisen varalta saksalaiset energiajätit RWE ja E.on suunnittelevat kaasutoimituksia Tzekin ja Slovakian kautta Ukrainaan yksinkertaisesti kääntämällä nykyisessä putkistossa toimitussuunnan päinvastaiseksi.

Äskettäin Venäjä perui Ukrainaan toimittamansa kaasun alennuksen, jonka Ukraina on saanut maksuna vuokrattuaan Sevastopolin laivastotukikohdan. Venäjän logiikan mukaan sen ei tarvitse maksaa vuokraa laivastotukikohdasta kaasun hinnanalennuksena, koska se nyt omistaa Krimin valtauksen jälkeen myös Sevastopolin.

Nokittelu jatkuu. Ukraina toimittaa Krimille veden, kaasun ja sähkön. Yllättäen sen jakeluun on tullut häiriöitä siinä määrin ,että pääministeri Dimitri Medvedev on vaatinut asiasta kansainvälistä neuvottelua. Eikö Venäjä kykenekään takamaan kansalaistensa tarpeita valloittamillaan alueilla?

Venäjän johdolle on kiusallinen asia myös julkisuuteen putkahtaneet uutiset FSB : n osallistumisesta Kiovan mielenosoittajien murhiin sekä Donetskin alueen rauhattomuuksien lietsomiseen.

Ulkomaalaisten investoijien kaikkoamisesta on esimerkkinä yhteistyön kariutuminen ranskalaisen energiajätin Totalin kanssa. Venäjä ei pysty yksin  tekemään isoja putkistoinvestointeja ja liuskekivikaasun laajamittaista hyödyntämistä. Venäjä voi jäädä tämän vuoksi myös Aasian mahdollisen talouskasvun ulkopuolelle, koska sillä ei ole riittävää vientiputkistoa Aasiaan.

Krimin valtauksen sisäpoliittinen hinta Venäjän johdolle voi olla vieläkin suurempi. Valta voi vaihtua. Venäjän johdossa entisten KGB-taustaisten haukkojen ote tiivistyy ja riski niin ulkoisiin kuin sisäisiinkin selkkauksiin kovien otteiden vuoksi kasvaa. Alkusoitto oli Kiovassa ja Krimillä?