Putinin puhe paljasti Venäjän aikeita

Venäjän presidentti Vladimir Putin käytti paljon aikaa perustellessaan 18.3.2014 puheessaan  kansainvälisen lainsäädännön mukaan Krimin laitonta miehitystä Liittoneuvoston ja Valtiollisen duuman jäsenille. Paatoksessa oli mukana ruhtinas Pyhän Vladimirin kristillinen kaste, sankarillisen Krimin sodan avulla alueen palauttaminen Venäjälle ja Sevastopolin merkitys Mustan meren laivaston alkukotina.

Krimin sieppausta Ukrainalta Putin perusteli puheessaan laajasti myös demografialla.  Miksi Putinin mainostamalta Ukrainan veljeskansalta pitää varastaa maa-alue, jos siellä jo asuu veljiä?

Entinen  presidentti Nikita Hrustsov sai ankaraa kritiikkiä Krimin lahjoittamisesta 1954 Ukrainalle. Venäläisen propagandan mukaan V.I.Lenin lahjoitti meille itsenäisyyden. Toivottavasti lahjan takaisinottaminen ei yleisty jossain vaiheessa koskemaan Suomea.

Putin arvosteli puheessaan rajusti Ukrainan johtamista viimeisen 20 vuoden aikana. "Tappelivat keskenään valtuuksista, omaisuudesta ja rahavirroista". Kritiikki on aiheellista. Venäjällähän ei ole ollut näin, vaan siellä on vastustajat pantu suoraan Siperiaan.

Epäilemättä nyt on kaikille selvää, että Venäjän tavoitteena on palauttaa Neuvostoliiton rajat. Ensimmäisiä askeleita on otettu Abhasian ja Pohjois-Ossetian vallankeikauksilla. Jatkoa on nyt seurannut Krimillä, joka tulee jäämään Venäjän käsiin eikä vähiten rannikolla olevien isojen öljy - ja kaasuesiintymisien vuoksi.

Putin on selvästi raivostunut oman lempiajatuksensa Keski-Aasian tulliliiton osittaisesta kariutumisesta Ukrainan halutessa EU:n yhteyteen. Muutenhan aivan suhteettomat sotavoimien mobilisoinnit eivät voi olla ymmärrettävissä. Vallan laajentamisen seuraava askel jäi odottamaan?

Pelkoa, ja tarvetta nopeaan reagointiin tapahtumiin, on Venäjän johdossa aiheuttanut Janukovitsin pelastuminen nipinnapin mielenosoittajien kynsistä. Televisioissa ympäri maailmaa näytetyt kuvat ihmisistä töllistelemässä ex-presidentin valtiolta varastamia omaisuuksia epäilemättä lisäsivät Kremlin johdon pelkoa tapahtumien laajenemisesta Venäjälle.

Venäjän käsittämättömät ja lähes koko maailman tuomitsemat toimet ovat joka tapauksessa, tuli aseellisia yhteenottoja tai ei, aiheuttaneet jo nyt pitkään jatkuvan kansainvälisen jännityksen. Siitä kärsivät Venäjä itse ja sen kansalaiset sekä ennen kaikkea maan talous.

Toivoa sopii, että Ukraina voi järjestää lailliset vaalit toukokuussa ja sen jälkeen luo normaalit suhteet sekä Venäjään että EU:hun.

 

 

Onko Venäjän aggressiivisuuden takana pelko romahduksesta?

Viime päivät ovat tuoneet monenlaisia arviota Ukrainan ja Krimin tilanteen kehittymisestä ja sen ratkaisuvaihtoehdoista. Yhteistä niille on ollut toiveikkuus ja päätyminen rauhanomaiseen ratkaisuun.

Myös toppuutteluja maltillisuuteen keskustelussa varsinkin Naton liittymisessä on esitetty. Natosta ei voi keskustella nyt, kun tilanne on päällä. Sitten kun on rauhallisempaa siihen ei taas ole aihetta.

Varmaa on kuitenkin, että Venäjän käyttäytyminen olisi paljon maltillisempaa, jos Ukraina olisi Naton täysjäsen. Hyökkääminen jäsenmaan kimppuun käynnistäisi kaikkien muiden jäsenten tukitoimet.

Ukraina, Ruotsi ja Suomi ovat Naton kumppanuusmaita. Toistaiseksi Naton reagointi Ukrainan tilanteeseen on lähinnä paheksuntaa, vaikka Venäjä on ottanut haltuunsa osan Ukrainaa eli Krimin niemimaan. Tämäkö olisi  myös kumppanuusmaa Suomen kohtalo vastaavassa tilanteessa?

Venäjän talous on ollut ravakassa laskussa jo lähes vuoden ja rupla on heikentynyt tuona aikana melkein 15 prosenttia. Valtio on joutunut tukemaan heikkenevää ruplaa miljardeilla. Viime viikonlopun Krimin tapahtumat hävittivät 60 miljardia dollaria taivaan tuuliin ruplan tukiostojen muodossa.

Onko mahdollista, että tänä vuonna nähdään Venäjän romahdus?

Kaasutulot ovat jo nyt vähentyneet ja vähenevät edelleen, kun amerikkalaisten LNG - kaasua tulvii Eurooppaan. Liettua, Puola, Unkari, Romania ja Ukraina käynnistelevät omaa LNG- kaasutuotantoaan. Jo tämän vuoden aikana Eurooppa tulee riippumattomaksi Venäjän kaasusta. Venäjän talouden laskukierre kaasutulojen vähetessä kiihtyy.

Rahan  huvetessa ruplan tukeminen on lopetettava. Tällöin se alkaa kellua ja menettää nopeasti arvoaan, joka puolestaan romahduttaa ihmisten ostovoiman. Levottomuudet alkavat laajeta, ja ukrainalaisaktivistien mallia saatetaan soveltaa Venäjällä. Oppositiojohtaja on pantu kotiarestiin.

Venäjän johdon ja sen lähipiirin sekä johtoa tukevien oligarkien taloudellinen asema romahtaa EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisesti toteuttaman  varojen jäädyttämisen vuoksi. Ukrainan esimerkki pelottaa. Venäjän johdon vaihtoehdoksi jää uhkailu aseilla,  kansallistunteen lietsominen ja naapureiden pelottelu.