Elinkeinopolitiikkaa suunnattava uudelleen

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok.) esitti (E-S 25 10.2012) kaupan palvelujen lisäämistä uusien työpaikkojen ja verotulojen lisäämiseksi. Aiemmin saman puolueen Joonas Grönlund ja Tuomas Telkkä toivoivat Leirin kauppakeskuspaketin avaamista uusien kauppapaikkojen saamiseksi.

Suomen olosuhteissa harvinaisella tavalla Lappeenrantaan on saatu lisää pieniä ja keskisuuria palvelualan yrityksiä pääasiassa venäläisten turistien ostosmatkailun vuoksi. Tästä huolimatta viimeisten kolmen neljän valtuustokauden aikana kaupungin ja sen konserniyhtiöiden velkaantuminen on lisääntynyt dramaattisesti. Kuntien taloutta tutkittaessa asiantuntijat ovat epäilleet jopa Lappeenrannan kykyä selviytyä veloistaan.

Valitettavasti palvelualojen tuoma verotulo on niin pieni, että se ei kykene pitämään yllä kaupungin nykyistä palveluvarustusta. Itseään huonopalkkaisena pitävä kolmivuorossa työskentelevä paperimies tuo kassaan kolme kertaa enemmän verotuloja kuin palveluammatissa oleva. Myös syntyneistä yrityksistä monet maksavat veronsa muualle kuin Lappeenrantaan.

Suomen kaikista yrityksistä 90 prosentissa on vain kaksi työntekijää. Näin ollen palveluihin perustuvan elinkeinopolitiikan avulla nykyisen palvelutason säilyttäminen Lappeenrannassa ilman nykyisiä ja uusia teollisuustyöpaikkoja on mahdotonta.

Pienten ja keskisuurten palveluyritysten kokonaistaloudellisesta vaikutuksesta Lappeenrannassa ei ole tehty tutkimusta. Siitä huolimatta ollaan valmiita jatkamaan nykyistä tuloksettomaksi jäänyttä elinkeinopolitiikkaa. Voimassa oleva elinkeinopolitiikka ei kiinnitetä huomiota riittävästi teollisuustyöpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen paikkakunnalla.

Olisi syytä tehdä tutkimus ja suunnata sen perusteella elinkeinopolitiikkaa uudelleen enemmän tuottavuutta ja jalostusarvoa lisääviin teollisuustyöpaikkoihin.

Tutkimus ei tue uuden ohjelmiston lisäävän teatterinkatsojia

Tässä kirjoituksessa oleva tieto ja siitä tehdyt johtopäätökset perustuvat Suomen Teatterit ry:n tilaamaan ja Taloustutkimus Oy:n suorittamaan ja helmikuussa 2012 julkaisemaan tutkimukseen Suomalaisten teatterissa, tanssiesityksissä ja oopperassa käynti. Tutkimukseen perehtyminen antaisi enemmän faktoja kuumana käyvään teatterikeskusteluun Lappeenrannassa.

Teatterissa kävijät painottuvat vanhempiin ikäryhmiin ja korkeammin koulutettuihin naisiin kaupungeissa.   Kävijät muodostuvat pienestä vähemmistöstä, koska noin 80 % väestöstä ei käy teatterissa kiinnostuksen, ajan puutteen tai elämäntilanteen vuoksi. 

Uusien keinojen löytäminen kävijämäärien lisäämiseksi ovat tutkimuksen perusteella erittäin vaikeat. Hyvä ja mielenkiintoinen esitys saisi liikkeelle 14 % tutkimukseen osallistuneista. Näin ollen hyvän ohjelmiston houkuttelevuus on melko pieni.

 Edullinen lippu ja sijainti saisivat liikkeelle 3 % tutkimukseen osallistuneista. Kevyt, viihdyttävä esitys,  musiikki ja mainonta vaikuttaisivat vain 1 % : n myönteiseen teatteriinlähtöpäätökseen. Teatterikriitikkojen  vaikutus olisi hyvällä arvostelulla 0  %. Tämä kertonee jotakin asiantuntijoiden vaikutuksesta kävijämääriin.

Teatterissa käymisen kanssa kilpailivat eniten koti-ilta, illanvietto ystävien kanssa, elokuvat ja oma harrastustoiminta. Teatteritilojen vaikutusta kävijämääriin ei tutkittu ilmeisesti sen vuoksi, että sillä ei ole katsottu olevan merkittävää vaikutusta. Muutoin sitä koskeva kysymys oletettavasti olisi tutkimuksessa mukana.

Lähes puolet vastaajista kannatti yhteiskunnan tuen ja lippujen hinnan pitämistä nykytasolla. Yhteiskunnan tuen lopettamista ja lippujen hintojen määräytymistä vapaasti kannatti alle 10 % vastaajista. Tulos on mielenkiintoinen, kun 80 % vastaajista ei käy teatterissa, mutta haluaa kuitenkin maksaa siitä aiheutuvat kustannukset.