tiistai 25. syyskuuta 2012

Ranta-asukkaat maksavat Saimaan tulvavahingot vähintään kolmeen kertaan



Imatran vesivoimalaitoksen tehoa säädellään Saimaan vesistön pinnan korkeuden mukaan. Säännöstelyä hoitaa Kaakkois-Suomen ELY- keskus maa- ja metsätalousministeriön valvonnassa. Tällä hetkellä veden pinta on noin 70 senttiä keskikorkeutta ylempänä.
Oletettavasti tämä ”lisävesimäärä” vastaa noin 160 GWh: n sähköntuotantoa, jonka nettoarvo sähköyhtiölle on noin 8 miljoonaa euroa.
Valtion osittain omistamaa yritystä ei voi syyttää siitä, että se yrittää tehdä mahdollisimman hyvää tulosta. Kuitenkin Itä-Suomessa Saimaan vesistöalueella kymmenettuhannet ranta- asukkaat kärsivät vesistön tulvimisesta. Vaurioiden rahallinen arvo ei ole tiedossa.
Ranta-asukkaat eivät saa hyötyä Luojan sataman veden varastoinnista, mutta maksavat vauriot omilla tonteillaan. Venäläiset saavat noin miljoonan euron korvauksen ohijuoksutuksesta suomalaisilta ja lisäksi vielä omista tulvavesistään suuremman sähkön tuotannon.
Jos tämä tuotanto myydään kaapelia pitkin takaisin Suomeen, niin neljänteen kertaan juoksutusten maksaminen on sähkönkuluttajalle jo lähellä. Viides tulisi siitä, että sähköyhtiö voi tuottaa sähkön tulvavedestä talvella korkeamman Nordpool - hinnan aikaan kesän asemesta.
Toivottavasti suomalaiselle sähköyhtiölle ei tarvitse maksaa verorahoista menetetyn tuotannon korvauksia kuten maataloudessa. Tällöin jo kuudes maksukerta toteutuisi!
Veden korkeuden jäädessä pakkasten tullessa nykytasolleen, vahingot ranta-asukkaille kasvavat. Lisäjuoksutukset eivät ole toistaiseksi juuri alentaneet veden pintaa. Syksyn, ensi talven ja kevään runsaat sateet voisivat nostaa veden pintaa 1899 ja 1924 suurtulvavuosien tasolle.
ELY: n johdolla viranomaisten tulisi laatia vuoteen 2015 mennessä tulvariskien hallintasuunnitelma. Kuoleeko kurki kuitenkin ennen kuin suo sulaa?
Itäsuomalaiset ovat kärsivällisiä tai saamattomia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tulvavahingoista olisi jo nostettu ryhmäkanne virkamiesten toimien selvittämiseksi ja vahingonkorvauksien saamiseksi.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Lappeenrannan teatteri voitaisiin yksityistää


Keskustelu teatterin tulevaisuudesta on nähtävästi hieman sivuraiteilla. Verorahojen syytäminen teatteriin ei lopu, koska siellä ei ole riittävästi katsojia. Lipputulojen vähäisyys ei johdu teatterin tiloista, ei henkilöstöstä, ei johtajasta eikä näytelmäkirjailijoista. Aika on vain ajanut ohi väestömäärältään pienien alueiden laitosteattereista.
Pääsyynä on ihmisten ajankäytön radikaali muuttuminen. Ei ole paljon vapaa-aikaa varsinkaan nuorilla perheillä ja samaan aikaan on paljon vähästä ajasta kilpailevaa muuta tarjontaa, kuten lasten harrastukset, kuntoilu, urheilukilpailut, konsertit, matkailu jne. Kotona voi myös katsella mitä upeimpia spektaakkeleja, myös teatteria, kotiteatterissa joko televisiosta, netistä tai ostamalla vuokravideoita.
Tälle kehitykselle vastavoiman voi muodostaa vain pienillä kustannuksilla toimiva hyvin ammattitaitoinen ajankohtaisia teemoja käsittelevä yksityinen teatteri. Esimerkkejä löytyy Suomestakin.
Poliittisin päättäjien ohjaama ja verorahoilla toimiva teatteri on yksinkertaisesti liian hidasliikkeinen ohjelmiston ajankohtaisuuden ja houkuttelevuuden osalta. Ammattimaista ja taloudellisesti kannattavaa teatteria ei voi myöskään "johtaa" lautakunta, jossa ei ole juuri yhtään alan ammattilaista eikä tällaisen liiketoiminnan osaajaa.
Irvikuvan uskosta poliitikkojen kaikkivoipasudesta Lappeenrannassa antaa päätös, jonka mukaan lautakunta tulee seuraamaan teatterin harjoituksia. Mitähän edellä kuvatulla ryhmällä on annettavaa teatteriharjoituksissa?
Johtopäätös on, että Lappeenrannan kaupungin tulisi myydä nykyinen teatteri kaikkine tiloineen ja toimintoineen eikä rakentaa uutta rakennusta tai korjata nykyistä.
Uusi mahdollinen omistaja voisi esittää tällöin nykyisissä tiloissa sellaisia ohjelmia, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan kustannukset kattavan hinnan. Veronmaksajilla ei olisi roolia teatterissa, ei omistajana eikä auttajana. Kyseessä olisi jääkiekosta tuttu konsepti "Liiga Saipa", joita on monissa kaupungeissa Suomessa ja ulkomailla.
Tällöin päästäisiin eroon ikuisista rahoitus - ja ohjelmistokeskusteluista. Teatterin menestys olisi sen omissa käsissä poliittisen ohjailun ulkopuolella.

lauantai 1. syyskuuta 2012

Onko Lappeenrannan kauppa ja matkailu saavuttanut huippunsa?


Raha-automaattiyhdistyksen päätös sijoittaa kasino Vaalimaalle rakennettavaan kauppakeskukseen voi olla paljon merkittävämpi kuin vain pelkän kasinon rakentaminen. Se voi kääntää asiakasvirtoja pysyvästi pois Lappeenrannan seudulta. Autoviennin tapainen romahdus vain viidessä vuodessa viidenteen osaan voi olla edessä muutaman vuoden aikana.
Valmistuva Helsinki-Pietari moottoritie tulee nopeuttamaan myös rajan ylitystä, jolloin Kymenlaakson ja Helsingin houkuttelevuus lisääntyy. Tuskin pietarilaiset haluavat enää körötellä kuoppaista tietä Imatralle tai seisoa tuntikausia Nuijamaan jonoissa.
Venäjältä ja Suomesta ei löytyne halukkuutta investoida uuteen kanavatiehen, koska se on tällä hetkellä ”ei kenenkään maata”. Uusi lisäraide Svetogorskiin ja moottoritie Pietarista rajalle nielevät paljon rahaa myös Venäjän puolella.
Samaan aikaan Pietari-Moskova moottoritie on kesken ja hitaan edistymisen vuoksi kovan kritiikin kohteena Venäjällä. Lisärahoituksen saanti Pietarista rajalle suuntautuviin liikennehankkeisiin on jatkossa vaikeaa. Tämä on syytä pitää mielessä haaveiltaessa uutta rajanylityspaikka Parikkalaan.
Lappeenranta ja Imatra ovat ponnistelleet aivan oikein rajan ylityksen nopeuttamiseksi. Se ei kuitenkaan pelkästään auta, jos tieyhteydet ovat heikot.
Samaan aikaan tulisi saada parannettua entisestään Lappeenranta – Vaalimaa -tietä lisääntyvän Kymenlaakson matkailijavirran haalimiseksi osittain Etelä-Karjalaan. Tien nopeusrajoitus tulisi kauttaaltaan olla 100 km/tunnissa eli moottoriliikennetie-tasoa.
Tien tärkeys korostuu entisestään, kun tie Vainikkalasta Raippoon valmistuu. Tällöin olisivat paremmat mahdollisuudet saada radan varteen sijoittuvia teollisuus- ja logistiikkayritysten työpaikkoja korvaamaan mahdollisesti väheneviä palvelualan työpaikkoja Lappeenrantaan.