Keskusta haluaa hajautetun yhteiskunnan

Keskustan uusi puheenjohtaja Juha Sipilä haluaa uuden poliittisen vision keskustalle. ”Hajautettu yhteiskunta tarkoittaa, että ihmiset voivat asua siellä missä haluavat”.

Keskustalle saattaa aiheutua visiosta mittavia vaikeuksia, koska oikeastaan mikään muu puolue ei tällä hetkellä kannata asiaa. Päinvastoin. Kuntien määrä vähenee, koska elinvoimaisia kuntia voi olla vain noin viisikymmentä. Keskustan oppositiosta saattaa tulla pitkä kannatuksen laskiessa edelleen.

Visio törmää moniin käytännön ongelmiin.

Eräs jo keskustan kokema ongelma on jätevesiasiat. Mitä mahtanee haja-asutusalueella muutaman talon kyläkeskustassa asuva keskustan perinteinen äänestäjä ajatella, kun pakollisesta liitännästä kunnan jätevesiverkkoon rapsahtaa muutamasta tuhannesta eurosta jopa kymmeniin tuhansiin nouseva liittymismaksu? Voittavatko taloudelliset realiteetit ruusuiset visiot?

Taloustilanteen edelleen huonotessa terveyspalvelut keskittyvät. Kauppoja, apteekkeja ja pankkeja keskustan uusi visio ei palauta haja-asutusalueille. Kasvavat liikkumiskustannukset vähentävät halua ”asua siellä missä haluaa”.

Kouluverkosto palaa sodan jälkeiseen aikaan, jolloin suuret ikäluokat matkustivat päivittäin kymmeniä kilometrejä kouluun tai asuivat viikot keskustaajamissa. Tässä vain muutama esimerkki.

Keskustan kriittinen oppositiopolitiikka menettää kannatustaan, koska ihmiset haluaisivat enemmän yhteisvastuullisuutta. Tämä on tullut hyvin esille myös perussuomalaisten kannatuksen hiipumisena. Vaalivoiton jälkeistä vastuun pakoilua äänestäjät eivät hyväksy.

Keskustalla on ollut huono herraonni. Edelliset kolme puheenjohtajaa ovat olleet kehnoja. He eivät jää historiaan myöskään merkittävinä pääministereinä. Toistuuko keskustan epäonni jälleen?

Miten mahtaa käydä eteläkarjalaisten keskustalaisten painoarvon puolueessa? Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen ei ottanut kantaa puheenjohtajan valintaan ja kansanedustaja Ari Torniainen hyppäsi hävinneen kandidaatin vankkureihin.

Venäläiskenraalin puhe lisäsi Nato - kannatusta

On tarpeetonta arvuutella Venäjän armeijan yleisesikunnan päällikön Nikolai Makarovin puheen virallisuutta Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa. Venäjällä kenraalit eivät puhu yksityisesti, vaan heidän ulostulonsa ovat tarkoin harkittuja.

Ulkoministeri Tuomiojan piikittely, että ”kenraali Makarov ei ole ainoa kenraali, joka elää vielä kylmän sodan maailmassa” on tarpeetonta. Venäjän poliittinen tavoite on entisen suurvalta-asemansa palauttaminen.

Makarovin puheet perustuvat jo 1997 Aleksandr Duginin julkaisemaan kirjaan Geopolitiikan perusteet: Venäjän geopoliittinen tulevaisuus. Dugin on jo vuodesta 1992 ollut Venäjän asevoimien yleisesikunta – akatemian opettajana. Kenraali Makarov on ollut hänen luennoillaan ja lukenut hänen ajatuksiaan.

Kirjassa esitetään Yhdysvaltojen vastavoimaksi Venäjän johdolla toimivaa Moskova - Berliini – akselin suurvaltaa. Tässä asetelmassa ”Suomi kuuluisi luonnollisella ja historiallisella tavalla Venäjän geopoliittiseen alueeseen”.

”Läntiset suunnitelmat Naton ja tulevaisuuden suhteen tähtäävät mitä ilmeisimmin Venäjän eristämiseen ja pakottamiseen Euroopan ulkopuolelle”. Makarovin varoitus Suomen liittymiseksi Natoon on ymmärrettävä siitäkin huolimatta, että Venäjä korostaa hyviä suhteitaan Natoon. Venäjä kokee Naton edelleen vihollisena.

Suomen sisäiseen keskusteluun kenraali Makarovilla on vaikutusta. Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa pidetty puhe oli tähdätty vaikuttamaan Suomen yleiseen mielipiteeseen Natoon liittymistä vastaan. Lopputulos on kuitenkin päinvastainen. Monet ovat jo sosiaalisessa mediassa ilmoittaneet muuttaneensa aiemman kielteisen kantansa.

Vaatimukset puolustusvoimien säästöistä luopumiseksi voimistuvat ja maanpuolustustahto kasvaa.