Lappeenrannassa
on saatu viime päivinä seurata kunnallispoliitikkojen ja kaupunginjohtajan ottelua kaupunginjohtajan pätevyydestä ja
intohimosta hoitaa tehtäviään. Poliitikot arvostelivat kokoomuksen
kansanedustajaehdokkaan Tuomas Telkän innoittamana kaupunginjohtaja Kimmo
Jarvaa, johon saman puolueen valtuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää lähti
mukaan antamalla radiohaastattelun.
Haastattelu
sinänsä oli asiallinen ja tosiasioihin pitäytyvä. Valtuuston puheenjohtaja sai
päälleen valtavan arvosteluryöpyn. Ei ole kuitenkaan hänen vikansa, että
kaupunginjohtaja ei hoida tehtäviään tyydyttävästi. Sen sijaan hänen vikansa on
se, että kaupunki on ajautunut jo pitkään taloudelliseen kurimukseen. Sopan
keittäneet poliitikot antoivat kaupunginjohtajalle synninpäästön. Miksi?
Kaupunki
maksaa 64 % Eksoten kuluista, joiden määräytymiseen kaupunki on menettänyt
otteensa. Se on joutunut Eksoten johdon ja luottamushenkilöiden
pompoteltavaksi. Viimeisimpänä esimerkkinä kerran tyrmätty
"ulkomaalaissairaala".
Eksoten suurellinen
ja kallis rakentaminen sopii huonosti nykytilanteeseen. Esimerkeiksi käyvät
hallintotilojen saneeraus entiseen sairaanhoitajakouluun, parkkitalo,
Rakuunamäen uudet tilat kaupungin kalleimmalle paikalle, samoin entisen
autotalon tontin tilojen vuokraus.
Kaupungin elinkeinopolitiikka
on ollut epämääräistä. Wirman toimitusjohtaja Markus Lankinen päästettiin
koulutukseen juuri vaikeimpana aikana. Naapurikunnatkin ovat halunneet eroon
yhteisestä elinkeinopolitiikasta. Ikea ja Ikano-projektit muhivat ja lykkääntyvät
kerta toisensa jälkeen. Tiuruniemessä rahat makaavat kalliissa kiinteistössä
ilman käyttöä. Teollisia yritysalkuja ei näy ja pienet ostosmatkailuun
perustuvat yritykset hiipuvat.
Ostosmatkailuun
on pumpattu täysin epärealistisia odotuksia, vaikka Venäjän arvaamattomuudesta
on varoiteltu. Kaupunginjohtaja on esittänyt vakavalla naamalla, että muutaman
vuoden kuluttua kaupungissa on viisinkertainen määrä ostosmatkailijoita viime
vuotuiseen verrattuna.
Kaupungin
taloutta ei ole kyetty tervehdyttämään. Veroja ja tariffeja on nostettu Suomen
kalliimmiksi, mutta kustannussäästöihin ei ole ollut riittävää vastuuntuntoa. Kaupungin
energia yhtiöstä on lähtenyt nähtävästi pari tuhatta sähköasiakasta korkeiden
hintojen vuoksi. Kiinteistöliiton tilaston mukaan taloyhtiöiden verot ja maksut
ovat Suomen korkeimmat Lappeenrannassa. Kiinteistövero nousi rakennuksen osalta
jopa 70 %.
Mitä tästä
seuraa? Lappeenrannan vetovoimaisuus kalliina kaupunkina hiipuu. Ostosturismin
väheneminen vaikuttaa negatiivisesti verotuloihin ja työllisyyteen. Velkataakka
jarruttaa kaikkea kehitystä kaupungissa. Kaupunkiyhtiöt syövät enemmän kuin
tienaavat.
Näistä
asioista ei kaupunginjohtaja eikä luottamusmiehet saa synninpäästöä
kaupunkilaisilta, vaikka he kuinka antaisivat anteeksi toisilleen.