Kaupunki ajelehtii, johto nokittelee

Lappeenrannassa on saatu viime päivinä seurata kunnallispoliitikkojen ja kaupunginjohtajan  ottelua kaupunginjohtajan pätevyydestä ja intohimosta hoitaa tehtäviään. Poliitikot arvostelivat kokoomuksen kansanedustajaehdokkaan Tuomas Telkän innoittamana kaupunginjohtaja Kimmo Jarvaa, johon saman puolueen valtuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää lähti mukaan antamalla radiohaastattelun.

Haastattelu sinänsä oli asiallinen ja tosiasioihin pitäytyvä. Valtuuston puheenjohtaja sai päälleen valtavan arvosteluryöpyn. Ei ole kuitenkaan hänen vikansa, että kaupunginjohtaja ei hoida tehtäviään tyydyttävästi. Sen sijaan hänen vikansa on se, että kaupunki on ajautunut jo pitkään taloudelliseen kurimukseen. Sopan keittäneet poliitikot antoivat kaupunginjohtajalle synninpäästön. Miksi?

Kaupunki maksaa 64 % Eksoten kuluista, joiden määräytymiseen kaupunki on menettänyt otteensa. Se on joutunut Eksoten johdon ja luottamushenkilöiden pompoteltavaksi. Viimeisimpänä esimerkkinä kerran tyrmätty "ulkomaalaissairaala".

Eksoten suurellinen ja kallis rakentaminen sopii huonosti nykytilanteeseen. Esimerkeiksi käyvät hallintotilojen saneeraus entiseen sairaanhoitajakouluun, parkkitalo, Rakuunamäen uudet tilat kaupungin kalleimmalle paikalle, samoin entisen autotalon tontin tilojen vuokraus.

Kaupungin elinkeinopolitiikka on ollut epämääräistä. Wirman toimitusjohtaja Markus Lankinen päästettiin koulutukseen juuri vaikeimpana aikana. Naapurikunnatkin ovat halunneet eroon yhteisestä elinkeinopolitiikasta. Ikea ja Ikano-projektit muhivat ja lykkääntyvät kerta toisensa jälkeen. Tiuruniemessä rahat makaavat kalliissa kiinteistössä ilman käyttöä. Teollisia yritysalkuja ei näy ja pienet ostosmatkailuun perustuvat yritykset hiipuvat.

Ostosmatkailuun on pumpattu täysin epärealistisia odotuksia, vaikka Venäjän arvaamattomuudesta on varoiteltu. Kaupunginjohtaja on esittänyt vakavalla naamalla, että muutaman vuoden kuluttua kaupungissa on viisinkertainen määrä ostosmatkailijoita viime vuotuiseen verrattuna.

Kaupungin taloutta ei ole kyetty tervehdyttämään. Veroja ja tariffeja on nostettu Suomen kalliimmiksi, mutta kustannussäästöihin ei ole ollut riittävää vastuuntuntoa. Kaupungin energia yhtiöstä on lähtenyt nähtävästi pari tuhatta sähköasiakasta korkeiden hintojen vuoksi. Kiinteistöliiton tilaston mukaan taloyhtiöiden verot ja maksut ovat Suomen korkeimmat Lappeenrannassa. Kiinteistövero nousi rakennuksen osalta jopa 70 %.

Mitä tästä seuraa? Lappeenrannan vetovoimaisuus kalliina kaupunkina hiipuu. Ostosturismin väheneminen vaikuttaa negatiivisesti verotuloihin ja työllisyyteen. Velkataakka jarruttaa kaikkea kehitystä kaupungissa. Kaupunkiyhtiöt syövät enemmän kuin tienaavat.

Näistä asioista ei kaupunginjohtaja eikä luottamusmiehet saa synninpäästöä kaupunkilaisilta, vaikka he kuinka antaisivat anteeksi toisilleen.