Öljyn hinnan
ja ruplan arvon lasku vie Venäjän taloutta vinhaa vauhtia alamäkeen. Hintojen
nousu syö palkkojen ostovoimaa, koska
esimerkiksi kestokulutushyödykkeistä pääosa ja elintarvikkeista suuri osa
joudutaan ostamaan valuutalla.
Venäläiset
ovat jo tyytymättömiä ostovoimaansa ja vaativat palkankorotuksia. Yksityisellä
sektorilla palkanmaksukyky kuitenkin heikkenee, koska monilla teollisuuden
aloilla kysyntä hiipuu.
Julkisen
sektorin palkat maksetaan valtion kassasta, joka myös hupenee ripeästi öljyn
hinnan heiketessä. Energiasta tulee yli puolet valtion budjettituloista.
Rahapula
alkaa lähestyä vuoden 1998 laman tilannetta. Silloin muutamassa kuukaudessa Venäjän
talous totaalisesti hyytyi. Palkalla ei pystynyt ostamaan edes kunnolla ruokaa.
Monet
virkamiesryhmät olivat tuolloin puolesta vuodesta vuoteen ilman palkkaa. He
kävivät kuitenkin töissä, koska odottivat tulevaisuudessa saavansa maksamatta jääneet
palkkansa. Venäläinen tapa tehdä "devalvaatio" oli raaka.
Länsiyritykset
ovat menettäneet perusteellisesti luottamuksensa Venäjän politiikkaan. Vaikutus
sen teollisuuden uudistumiseen tulee olemaan dramaattinen ulkomaisten
investoijien poistuessa maasta.
Presidentti
Vladimir Putin on kaavaillut jo osallistuvansa vuoden 2018 presidentin
vaaleihin. Tällöin hän poistuisi näyttämöltä vasta 2024. Sitä ennen lienee
turha odotella investoijia Venäjälle, koska niin pahoin ongelmat ovat
henkilöityneet Putiniin.
Ostosmatkailu
Suomeen on vähentynyt vuoden aikana koko maassa, Itä-Suomessa jopa kymmeniä
prosentteja. Ruplan heikkeneminen, hintojen korotukset ja vaikeudet
palkanmaksussa tulevat edelleen vähentämään merkittävästi venäläisten ostomatkailua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti