Palkankorotukset ylittäneet moninkertaisesti jaettavissa olevan tulon

Elinkeinoelämän järjestöt, monet talousasiantuntijat ja poliitikot ovat esittäneet äärimaltillisia palkankorotuksia, jotka ay - johtajat yksimielisesti ovat torjuneet kotimaista kysyntää heikentävinä.

Ay- johtajilta toivoisi kykyä ja halua ymmärtää tosiasioita. Palkkojen korotukset niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla ovat ylittäneet viime vuosina moninkertaisesti jaettavissa olevan tulon.

Professori Reino Hjerppe (HS 8.1.2015) analysoi ansiokkaasti Suomen palkkakehitystä. Vuosien 2005-2013 välisenä aikana yksityisen sektorin palkat nousivat 28,6 prosenttia, valtion 35,7 prosenttia ja kuntien 31,2 prosenttia.

Samana ajanjaksona reaalinen bruttokansantuotteen kasvu oli vain 4 prosenttia. Korotukset ovat ylittäneet 7-9  kertaisesti jaettavissa olevan tulon.

Ongelmaksi on muodostunut myös se, että julkisesta sektorista on tullut palkkajohtaja. Sen ei tarvitse hinnoitella palveluitaan kansainvälisessä kilpailussa kuten vientiyritykset tekevät. Julkisen sektorin palkankorotukset kerätään lisäämällä verotaakkaa poliitikkojen toimesta veronmaksajilta kysymättä.

Kevään hallitusneuvottelut voivat olla vaikeat. Jos sosiaalidemokraatit, ay-liikkeen puolueosasto, eivät osallistu hallitukseen, niin työmarkkinoilla riittää rauhattomuuksia. Jos keskusta tulee hallitukseen, niin kuntauudistus voi olla kovan työn takana.

Jos sekä keskusta että sosiaalidemokraatit ovat hallituksessa, niin lehmänkauppoja palkoista ja kuntauudistuksesta riittänee. Talouden tervehdyttäminen saattaa jäädä puolueiden edun jalkoihin. Tällöin kärsijänä on taas maan talous ja viime kädessä kansalaiset.

Oli hallitus millainen tahansa, niin tuottavuuden ylittäviin palkkaratkaisuihin ei ole varaa millään sektorilla. Siitä hallituksen tulee pitää huolta tarvittaessa työmarkkinajärjestöjä painostaen. Julkisen sektorin palkkasummaa pitää voida alentaa maltillisella palkkapolitiikalla ja henkilöstöä vähentämällä.