Onko Eksoten talous mitoitettu oikein tulopohjaan nähden?

 

Maakuntajohtaja Timo Puttonen toppuutteli kirjoituksessaan (ES 29.11.) Eksoten ympärille kehkeytynyttä jäsenkuntien välistä riitaa maksuosuuksista. Hän totesi, että "rahapula on seurausta siitä, että julkinen talous on mitoitettu liian suureksi suhteessa julkiseen tulopohjaan".

Voisiko Eksotenkin talous olla mitoitettu liian suureksi osakaskuntien kustannusten kantokykyyn nähden? Miksi sovitut budjetit ylittyvät vuodesta toiseen?

Tehottomuudesta Eksotessa kertoo lahjomattomasti puhelinluettelo. Johtajia, päälliköitä, koordinoijia ja muita esimiehiä riittää. Toimintoja yhdistettäessä työpaikka on säilynyt, vaikka työt ovat hävinneet. Toimitusjohtajasta suorittavaan sairaanhoitajaan ja siistijään voi olla jopa seitsemän organisaatiotasoa.

Eksotessa on monia palvelufunktioita yhtiöitetty. Järjestely ei välttämättä ole taloudellinen ,koska osakeyhtiöt vaativat oman byrokratiansa lisäkustannuksineen. Ei ole myöskään oikein ,että veroeuroilla sponsoroitu yritys kilpailee yksityisten kanssa.

Investointien ajoitusta ei voi pitää kovin onnistuneena. Tarvitsiko Eksoten nimenomaan juuri nyt toiminnan käynnistyessä rakentaa parkkitalo 10 miljoonalla eurolla? Paljon se paransi hoidon tasoa tai vähensi käyttökustannuksia?

Nuorten terveystalon rakentamisessa kalliille paikalle Rakuunamäelle on rehvastelun makua. Jos johtajia ja esikuntia olisi vähennetty, niin olisiko edellä mainitut toiminnot voitu sijoittaa sairaalan alueelle nykyisiin remontoituihin tiloihin?

Vain muutamat yllä olevat esimerkit osoittavat, että oikeilla päätöksillä Eksotessa ei välttämättä olisi  maksualijäämää 20 miljoonaa euroa. Vaikka varmasti Eksotessa on tehty paljon oikeitakin asioita, niin vertailu muihin vastaaviin organisaatioihin ei kuitenkaan välttämättä osoita omaa hyvyyttä, vaan muiden huonoutta.

Puttonen toteaa kirjoituksensa lopussa, että "on syytä varautua verotuksen kiristämiseen, sillä valtiolta ei ole apua tulossa." Olisiko pikemminkin virkamiesten syytä alkaa käyttää meidän yhteisiä varojamme tehokkaammin kuin kiristää veroja?

 Nykyinen velka-automaatti, jossa kuntainliitot ottavat velkaa ja sen lisäksi ylisuurilla käyttömenoillaan pakottavat myös osakkaansa velkaantumaan, on hallitsematon ja vaarallinen.