Isot kunnat rahoittavat pieniä kuntia

Kuntien välillä toimii verontasausjärjestelmä, joka varmistaa jokaiselle kunnalle tuloja vähintään 90% kaikkien kuntien verojen keskiarvosta. Köyhien kuntien tuki rahoitetaan leikkaamalla rikkaimmilta kunnilta.

Vuonna 2012 perittiin 63 kunnalta lähes 800 miljoonaa euroa ja annettiin ne 257 kunnalle tasamaan verotulojen erisuuruista kertymää. Valtio tekee tasauksen valtionosuuspäätöksen yhteydessä.

Kunnallisen itsehallintojärjestelmän kannalta verotulojen tasausjärjestelmä ei ole saajan ongelma, vaikka suurimmillaan jopa kolmannes kunnallisverosta on maksettu  toisten kuntien verotuksessa. Pienet kunnat voivat vaatia omavaraisuutta esimerkiksi terveyspalveluiden osalta. Tosiasia on kuitenkin, että osa rahoituksesta on kerätty muista kuin omasta kunnasta.

Maksajakunnan itsehallinnon ja demokratian kannalta asia onkin ongelmallisempi. Kunnallisverohan kerätään verotuskunnan hyväksi eikä lahjoitettavaksi eteenpäin. Haluavatko esimerkiksi lappeenrantalaiset, että heiltä kerätyistä veroista maksetaan lemiläisten kustannuksia? Varsinkin kun suuri osa lemiläisistä käy vielä työssä Lappeenrannassa, mutta maksaa veronsa Lemille.

Kuntauudistusta on voitu lykätä verontasausjärjestelmän avulla. Sen tuloksena on menetetty kilpailukykyä sekä miljardeja euroja. Keskustapuolueen jäänti hallituksen ulkopuolelle on vihdoin mahdollistanut välttämättömän kuntauudistuksen, jolloin myös verontasausjärjestelmän tarpeellisuus voidaan punnitta.

Alustava laskelma valtion osuuden tasauksesta 2013  Etelä-Karjalassa antaa kuvaa todellisista maksajista ja saajista. Maksajia olivat Lappeenranta 1,5 ja Imatra 1,2 miljoonaa euroa.

Saajia olivat Parikkala 4,0  Savitaipale 2,2  Luumäki 2,0  Lemi 1,4 Rautjärvi 1,0 sekä Ruokolahti 0,3 ja Taipalsaari  0,2 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksia saavat kaikki alueen kunnat ja ne vaihtelevat Lappeenrannan 100 miljoonasta Lemin 5 miljoonaan. Oma verokertymä ei riitä yhdelläkään kunnalla kattamaan palveluiden aiheuttamia kustannuksia.