keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Onko oma puolustus riittävä?


Venäjän Krimin valtaus on käynnistänyt avoimen Nato-keskustelun Suomessa. Poliitikot ovat käytännössä estelleet  keskustelua vähättelemällä sen tarpeellisuutta. Vaikenemista on ohjannut ennen kaikkea pelko Venäjän reaktioista.

Talouden vaarantumista on pidetty vakavimpana uhkana mahdollisessa liittymisessä Natoon. Kuinka monen Nato-maan kanssa Venäjä on lopettanut kaupan jäsenyyden vuoksi? Venäjän suurimpia kauppakumppaneita ovat monet Nato-maat Saksa etunenässä.

Baltian maiden liittymistä Venäjä protestoi jarruttelemalla niiden kauppaa jonkun aikaa, mutta ei koskaan estänyt sitä kokonaan. On hyvä muistaa, että kaupassa aina molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan, myös Venäjä.

Naton mahdollista tuloa Suomeen on pidetty sotilaallisena uhkana Pietarille, joka on vain yksi Venäjän lähes kahdestakymmenestä talous- ja teollisuuskeskuksesta. Narva on Pietaria lähempänä kuin Lappeenranta. Miksi  Baltian maiden jäsenyys ei ole uhka  ohjuksin, ilmatorjuntajoukoin, sotilaslentokentin  ja panssaroiduin joukoin linnoitetulle Pietarille, mutta Suomen liittyminen Natoon olisi?

Viime viikkoina on varmasti kaikille tullut selväksi, että EU ja kumppanuussopimus Naton kanssa eivät tuo Suomelle turvallisuustakuita. EU:lla ei ole armeijaa, ja Nato sitoutuu puolustamaan vain täysjäseniään. Ainoan turvallisuustakuun Suomelle antaisi Naton täysjäsenyys.

Miksi Venäjä vastustaa sitten Suomen täysjäsenyyttä? Se on Venäjän etujen mukaista, koska se haluaa Suomen puskuriksi omalle puolustukselleen ja mahdollisen sodan syttyessä Suomen alueen taistelutantereeksi.

Venäjä haluaa myös vaihtoehdon koko Suomen miehitykselle. Minimissään se yrittäisi sotatilan aikana miehittää osan Kaakkois - ja Etelä - Suomea Pietarin ja osan Lappia Murmanskin suojaksi. Nämä operaatiot vaatisivat vähemmän joukkoja, jos Suomi ei kuuluisi Natoon.

Suomen kannalta syntyy vahvempi puolustus, jos oman puolustuksen tukena on myös muiden maiden joukkoja. Miksi Suomella ei olisi oikeutta varmistaa omaa turvallisuuttaan, kun Venäjällä näyttää olevan siihen oikeus sen yrittäessä estää uhkailemalla Suomen Nato-jäsenyys?

Venäjän johto on omalla arvaamattomalla käytöksellään antanut lisää perusteluita liittoutumisen puolesta. Tavallisten kansalaisten mielipide on muuttumassa, mutta poliitikkojen puheet muistuttavat syksyn 1939 poliittista debattia.

Eikö myös johtavien poliitikkojen olisi aika puhua asioista niiden oikeilla nimillä?

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti