Imatran vesivoimalaitoksen tehoa säädellään Saimaan vesistön pinnan korkeuden mukaan. Säännöstelyä hoitaa Kaakkois-Suomen ELY- keskus maa- ja metsätalousministeriön valvonnassa. Tällä hetkellä veden pinta on noin 70 senttiä keskikorkeutta ylempänä.
Oletettavasti tämä ”lisävesimäärä” vastaa noin 160 GWh: n sähköntuotantoa, jonka nettoarvo sähköyhtiölle on noin 8 miljoonaa euroa.
Valtion osittain omistamaa yritystä ei voi syyttää siitä, että se yrittää tehdä mahdollisimman hyvää tulosta. Kuitenkin Itä-Suomessa Saimaan vesistöalueella kymmenettuhannet ranta- asukkaat kärsivät vesistön tulvimisesta. Vaurioiden rahallinen arvo ei ole tiedossa.
Ranta-asukkaat eivät saa hyötyä Luojan sataman veden varastoinnista, mutta maksavat vauriot omilla tonteillaan. Venäläiset saavat noin miljoonan euron korvauksen ohijuoksutuksesta suomalaisilta ja lisäksi vielä omista tulvavesistään suuremman sähkön tuotannon.
Jos tämä tuotanto myydään kaapelia pitkin takaisin Suomeen, niin neljänteen kertaan juoksutusten maksaminen on sähkönkuluttajalle jo lähellä. Viides tulisi siitä, että sähköyhtiö voi tuottaa sähkön tulvavedestä talvella korkeamman Nordpool - hinnan aikaan kesän asemesta.
Toivottavasti suomalaiselle sähköyhtiölle ei tarvitse maksaa verorahoista menetetyn tuotannon korvauksia kuten maataloudessa. Tällöin jo kuudes maksukerta toteutuisi!
Veden korkeuden jäädessä pakkasten tullessa nykytasolleen, vahingot ranta-asukkaille kasvavat. Lisäjuoksutukset eivät ole toistaiseksi juuri alentaneet veden pintaa. Syksyn, ensi talven ja kevään runsaat sateet voisivat nostaa veden pintaa 1899 ja 1924 suurtulvavuosien tasolle.
ELY: n johdolla viranomaisten tulisi laatia vuoteen 2015 mennessä tulvariskien hallintasuunnitelma. Kuoleeko kurki kuitenkin ennen kuin suo sulaa?
Itäsuomalaiset ovat kärsivällisiä tai saamattomia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tulvavahingoista olisi jo nostettu ryhmäkanne virkamiesten toimien selvittämiseksi ja vahingonkorvauksien saamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti