lauantai 8. syyskuuta 2012

Lappeenrannan teatteri voitaisiin yksityistää


Keskustelu teatterin tulevaisuudesta on nähtävästi hieman sivuraiteilla. Verorahojen syytäminen teatteriin ei lopu, koska siellä ei ole riittävästi katsojia. Lipputulojen vähäisyys ei johdu teatterin tiloista, ei henkilöstöstä, ei johtajasta eikä näytelmäkirjailijoista. Aika on vain ajanut ohi väestömäärältään pienien alueiden laitosteattereista.
Pääsyynä on ihmisten ajankäytön radikaali muuttuminen. Ei ole paljon vapaa-aikaa varsinkaan nuorilla perheillä ja samaan aikaan on paljon vähästä ajasta kilpailevaa muuta tarjontaa, kuten lasten harrastukset, kuntoilu, urheilukilpailut, konsertit, matkailu jne. Kotona voi myös katsella mitä upeimpia spektaakkeleja, myös teatteria, kotiteatterissa joko televisiosta, netistä tai ostamalla vuokravideoita.
Tälle kehitykselle vastavoiman voi muodostaa vain pienillä kustannuksilla toimiva hyvin ammattitaitoinen ajankohtaisia teemoja käsittelevä yksityinen teatteri. Esimerkkejä löytyy Suomestakin.
Poliittisin päättäjien ohjaama ja verorahoilla toimiva teatteri on yksinkertaisesti liian hidasliikkeinen ohjelmiston ajankohtaisuuden ja houkuttelevuuden osalta. Ammattimaista ja taloudellisesti kannattavaa teatteria ei voi myöskään "johtaa" lautakunta, jossa ei ole juuri yhtään alan ammattilaista eikä tällaisen liiketoiminnan osaajaa.
Irvikuvan uskosta poliitikkojen kaikkivoipasudesta Lappeenrannassa antaa päätös, jonka mukaan lautakunta tulee seuraamaan teatterin harjoituksia. Mitähän edellä kuvatulla ryhmällä on annettavaa teatteriharjoituksissa?
Johtopäätös on, että Lappeenrannan kaupungin tulisi myydä nykyinen teatteri kaikkine tiloineen ja toimintoineen eikä rakentaa uutta rakennusta tai korjata nykyistä.
Uusi mahdollinen omistaja voisi esittää tällöin nykyisissä tiloissa sellaisia ohjelmia, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan kustannukset kattavan hinnan. Veronmaksajilla ei olisi roolia teatterissa, ei omistajana eikä auttajana. Kyseessä olisi jääkiekosta tuttu konsepti "Liiga Saipa", joita on monissa kaupungeissa Suomessa ja ulkomailla.
Tällöin päästäisiin eroon ikuisista rahoitus - ja ohjelmistokeskusteluista. Teatterin menestys olisi sen omissa käsissä poliittisen ohjailun ulkopuolella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti