Horoskoopeista vaikutuksen tutkimiseen

Tutkimus - ja analysointikeskus TAK ja Itä-Suomen yliopisto julkaisivat äskettäin tutkimuksen viisumivapauden vaikutuksesta venäläisten Suomen matkailuun. Sen mukaan Suomeen tulevan rahan määrä nousisi nykyisestä 1,15miljardista 3,34 miljardiin vuodessa.  Kasvu tulisi lähes kokonaan moskovalaisten rahankäytöstä, joka olisi 2,3 miljardia vuodessa.

 Viisumiton matkailu tuskin räjäyttäisi matkailijamäärät kasvuun. Viisumin hinta ja saatavuus eivät ole nytkään venäläisille este eikä edes hidaste matkustaa Suomeen. Viisumin hinta on noin 35 euroa. Jokaisesta pikkukaupungista löytyy matkatoimistoja, jotka hyvin nopeasti järjestävät viisumin Suomeen.

Liikenneyhteydet asettavat suurimmat rajoitukset matkailun kasvulle. Moskova - Pietari junayhteys on nykyisellä raidemäärällä täysi. Lentomatkailun kasvu törmää terminaali- ja lentovuoro-ongelmiin Moskovasta. Maaliikenne autoilla on jo nyt vaikeuksissa huonojen Venäjän puoleisten teiden vuoksi niin Moskovasta Pietariin kuin siitä rajallekin, jonka vetokyky asettaa myös rajoituksia. Mihinkään näistä ongelmista ei ole nopeaa ratkaisua.

Myös Suomesta ostettavien tuotteiden laatu ja hintakilpailukyky rajoittavat matkailijamäärän kasvua, koska samoja tuotteita saa jo nyt Venäjältä suomalaisista marketeista. Venäjän tullikomitean asettamat rajoitukset ovat menneinä vuosina aiheuttaneet kauppaan äkillisiä häiriöitä. Ne eivät tulevaisuudessakaan ole aivan poissuljettuja.

Yliarvostetun ruplan devalvoituminen valtion tukiostoista huolimatta ja Venäjän talouden ennustaminen ovat täysin ratkaisevia matkailun kehittymiselle. Ne voivat pudottaa täysin pohjan pois ruusuisilta ennusteilta. Tutkimuksessa lienee oletettu Venäjän kasvun jatkuvan Eurooppaa nopeampana ilman notkahduksia.

Suomessa valtio ja kunnat suunnittelevat edelleen hatarien ennusteiden pohjalta investointeja rajaliikenteeseen ja matkailuun ilman kustannus-hyöty-riski-analyysejä, vaikka esimerkiksi rekkaparkit seisovat virheinvestointeina lähes käyttämättöminä puhumattakaan satamien autokentistä.

Suomen kannalta olisi  hyödyllistä tutkia tänne mahdollisesti tulevan rahamäärän lisäksi sitä, mihin raha menee tulonsa jälkeen, ja mikä todellisuudessa on rahan kokonaisvaikutus  Suomen ja sen velkaantuvien rajakuntien talouteen ja työllisyyteen. Tällöin voitaisiin välttää myös virheinvestoinnit.