Lappeenrannan kaupungin salailu jatkuu

Lappeenrannan kaupungin toimintojen yhtiöittäminen on eräs tapa salata tietoa tehtiin sitä tarkoituksella tai ei. Tätä voidaan pitää "rakenteellisena salaamisena". Kaupunkiyhtiöiden salailusta löytyy viime vuosilta useita esimerkkejä.

Tämä kulttuuri jatkuu yhtiöittämällä esimerkiksi teatteri. Tässä taloustilanteessa on vaikea ymmärtää, miksi sitä varten palkataan uusi talouspäällikkö ulkoa, kun entisiäkin päälliköitä on liikaa.

Miksi kaupunkiyhtiöitä ja niiden sisältämää byrokratiaa ei pureta? Avoimuus lisääntyisi  ja turhat hallintokustannukset alenisivat merkittävästi.

Kaupungin strategia - ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarisen kehotti hieman ylimielisesti  etsimään kaupungin talouteen liittyvää tietoa talousarvion liitteistä (E-S 27.7). Lähteet ovat varmasti kaikkien taloudesta kiinnostuneiden tiedossa.  

Yleensä kaupunki tiedottaa vain talousarviolainoista, jotka ovat noin 3000 €/asukas. Kun tähän lisätään kaupunkiyhtiöiden velat, niin luku nousee 7000 €/asukas. Jos mukaan otetaan kaupungin noin 450 miljoonan takausvastuut, joista ei yleensä puhuta, niin luku pomppaa jo 14000 €/asukas.

Edellä mainittuihin summiin eivät sisälly välilliset vastuut kaupungin osakkuuden suhteessa eri kuntainliitoissa . Esimerkiksi ainoastaan Eksoten, joka velkaantuu hyvää vauhtia, veloista ja velvoitteista 64 % on Lappeenrannan vastuulla.

Kaupungin talousjohto pystyisi halutessaan keräämään nämä tiedot talousarvion liitteeseen, jolloin myös valtuutetuille ja kuntalaisille syntyisi kokonaisnäkemys kaikista kaupungin suorista ja välillisistä talousvastuista.

Onko talouden kokonaisuus, "himmelit",  edes talousjohdon hallinnassa vai pelottaako loppusumman suuruuden julkaiseminen? Alkaisivatko puheet kriisikunnasta?