Työvoimaministeri
Lauri Ihalainen on esittänyt laajaa monivuotista työllisyyssopimusta palkoista
ja työantajan työllistämisvelvoitteesta. Perusteluina hän on esittänyt talouden
heikkenemistä hallituksen odotuksia
nopeammin, vientikysynnän supistumista ja työttömyyden nopeaa kasvua.
Samana
päivänä Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, ei ehkä sattumalta, totesi Suomessa
yksikkökustannukset nousseen 6-7 vuotta kilpailijamaita nopeammin.
Ihalainen
oli SAK:n puheenjohtajana kiristämässä työnantajilta jatkuvasti tuottavuuden
ylittäviä palkankorotuksia Liikasen mainitseman yksikkökustannusten nousun
aikana. Ihalaista ei voi kuitenkaan syyttää pelkästään, vaan osansa kritiikistä
ansaitsevat myös löperöt vuorineuvokset. He eivät ole huolehtineet
toimialojensa kilpailukyvystä.
Yhteiskunnassa
yrityksen tehtävä on tuottaa hyödykkeitä, tehdä voittoa ja maksaa lakien
mukaiset verot. Yrityksen tehtävä ei ole työllistää. Niiden on mahdotonta ottaa
vastuuta työllisyydestä, jos kauppa ei käy.
Demaripoliitikoille
on helpompaa edellyttää työnantajilta työllistämistä kuin panna omat
kannattajansa 6-7 vuodeksi muutaman prosentin palkkojen alennuskuurille per
vuosi. Sitähän nykyinen tilanne kilpailukyvyn palauttamiseksi vaatisi.
Asiantuntijoiden
mukaan Suomen devalvointitarve on 30-40 %, jonka voi havaita maailmalla matkaillessaan
olematta asiantuntija. Jokainen voi pohtia minkälaisista palkanalennustarpeista
todellisuudessa olisi kyse.
Ainoa
kestävä ratkaisu kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseen on palkkojen alennus.
Julkista sektoria tulee pienentää sekä aloittaa todelliset kustannussäästöt
kaikissa sen toimissa ja jakamissa avustuksissa.
Tällöin
syntyisi varaa työhön kohdistuvan verotuksen helpottamiseen, koska monet eivät
todella tule toimeen palkallaan. Paine palkankorotuksiin helpottuisi. Painetta
pienentäisi myös omien kulutustottumusten tarkkailu. Ennen sitä kutsuttiin
säästämiseksi.
Myös asumisen
ja ruuan kustannuksia pitäisi voida alentaa. Euroopan kalleimman ruuan hintaa
tulisi saada nopeasti laskettua uudella kilpailuun ja keskusliikkeiden duopoliin
liittyvällä lainsäädännöllä.
Sosiaalidemokraattien
työllisyyssopimusesitys ei parantaisi nykyistä taloustilannetta, vaan antaisi
lisää etumatkaa kilpailijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti