Veronkorotuksille ei, säästöohjelmalle kyllä

Lappeenrannan suunnitelmat korottaa veroprosentiksi 21 on saanut aikaan ankaran vastalausemyrskyn. Säästöohjelma veronkorotuksen sijaan on saanut laajaa kannatusta. Sen suuruudeksi on kaavailtu 16 miljoonaa euroa.

Kaupungin itse tuottaman, ulkoistaman tai sen tukeman palvelutuotannon kokonaisarvo lienee lähes miljardi euroa. Demokraattisen päätöksenteon piirissä eli kaupungin talousarviossa on siitä jo vähemmän kuin puolet.

Loput puoli miljardia muodostuu kaupunkiyhtiöistä (suurimpana Lappeenrannan Energia), kuntainliitoista (merkittävimpänä Eksote) ja muusta taloudellisesti  vähäisemmästä kaupungin tukemasta kolmannen sektorin tuottamasta palvelutarjonnasta.

Talouden tervehdyttämisohjelmaa pidetään radikaalina. Sitä se on vain veronkorotuksen osalta, joka vie Lappeenrannan Suomessa kireimmin verotettujen kaupunkien joukkoon. Valitsemalla helpon veronkorotustien kaupunki on kuitenkin varsin pian yhtä kurjassa tilanteessa kuin nyt.

Ainoa pysyvä lääke talouden tervehdyttämiseen on säästöohjelma. Suunniteltu 16 miljoonan euron ohjelma on kuitenkin aivan liian mitätön tilanteen korjaamiseen. Se on koko kaupungin palvelutuotannon arvosta vain alle kaksi prosenttia ja talousarvionkin loppusummasta vain kolme prosenttia. Se ei todella auta kaupunkia ulos talousahdingosta.

Riittävän vaikuttavan säästöohjelman aikaansaaminen vaatii puuttumista myös kustannuseristä suurimpaan eli palkkakustannuksiin, jotka ovat noin 70 prosenttia kaikista kustannuksista. Kaupungin, sen kaupunkiyhtiöiden ja osakkuuskuntainliittojen on ryhdyttävä henkilöstön vähennyksiin ja lomautuksiin mitä pikemmin.

Kaupungin veloista, takauksista ja muista sitoumuksista on saatava luotettavaa tietoa. Lappeenranta on ulkoistanut kaikkiin muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna poikkeuksellisen laajasti toimintojaan, joiden taloudellisesta tilasta on vaikea saada tietoa. Talousjohto salailee jopa luottamusmiehiltä täsmällistä kokonaistietoa veloista ja velvoitteista. Tästä voi vetää vain sen johtopäätöksen, että kaupungin taloustilanne on kerrottua huonompi.

Onko Lappeenranta jo kriisikunta, jos huomioidaan koko sen palvelutuotannon velat ja velvoitteet? Salailuperinne ainakin jatkuu yhtiöittämällä teatterihanke.