perjantai 5. heinäkuuta 2013

Pystyvätkö poliitikot ja virkamiehet hankkimaan työpaikkoja


Tiedotusvälineissä syntyy sellainen mielikuva, että vain poliitikot ja virkamiehet hankkivat työtä kansalaisille. Heihin kohdistuu usein aivan epärealistisia odotuksia. On hyvä muistaa, että yhteiskunnan päätehtävä on terveen yrittämisen toimintaedellytysten luominen ja tukeminen, ei yritystoiminnan harjoittaminen.

Mitkä ovat poliitikkojen ja virkamiesten todelliset mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja?

Poliitikolla tai virkamiehellä ei ole riittävästi todellisia ja läheisiä suhteita yritysten omistajiin, johtajiin ja  pääomasijoittajiin. Kontaktit yliopistojen, julkisten tai yksityisten tutkimuslaitosten nuoremman  polven tutkijoihin ovat myös vähäiset. Näillä ryhmillä on yleensä hyvä tuntuma todellisiin mahdollisuuksiin luoda uusia työpaikkoja eri toimialoille.

Yrityksen sijoittumiseen vaikuttaa yleensä eniten markkinoiden koko ja läheisyys. Teollisuusyrityksissä tämän lisäksi raaka-aineen sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja hinta ovat tärkeitä sijoittumista päätettäessä. Poliitikkojen ja virkamiesten vaikutusmahdollisuudet näihin asioihin ovat rajalliset.

Edellä mainittujen tekijöiden heikkeneminen ja osittain myös puuttuminen Suomessa on aiheuttanut merkittävän teollisuustyöpaikkojen menetyksen. Poliitikkojen reagointi muutokseen on ollut liian hidasta.

Kaakkois - Suomen vetovoimatekijät ovat rajalliset. Ostosmatkailu perustuu lähes kokonaan veroeduilla saavutettuun keinotekoiseen tuotteiden halpuuteen. Vastaavat tuotteet ovat ostettavissa hieman kalliimmalla myös Venäjältä, jossa niille on asetettu mielivaltaisia ja protektionistisia suojatulleja.

Itä - Suomeen syntyy palvelualojen osapäiväisiä työpaikkoja venäläisten vauhdittamana korvaamaan pieneltä osin jatkuvasti väheneviä teollisuustyöpaikkoja. Elinkeinoyhtiöiden virkamiesten huomio kiintyy aivan liikaa palvelusektoriin, vaikka sinne syntyy lähes itsestään virkamiehistä riippumatta uusia työpaikkoja

Julkisyhteisöillä on ollut halukkuutta osallistua myös omistajana yritystoimintaan. Viimeisimpinä esimerkkeinä Haminan Energian WinWind ja Eksoten yksityissairaalahanke. Kokemus ei tue yhteiskunnan osallistumista liiketoimintaan. Lappeenrannan kaupungin paristakymmenestä elinkeinoyrityksistä vain yksi on voitollinen.

Julkisin varoin luodut todelliseen tarpeeseen ja kysyntään perustumattomat työpaikat ei ole pysyvä ratkaisu. Se on tempputyöllistämistä, joka on kaukana todellisten edellytysten luomisesta yritystoiminnalle.

Mistä löytyy se kannuste, joka saisi edellä mainitut tahot toimimaan tehokkaasti ja osaavasti yritystoiminnan hyväksi?

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti