Ammattiyhdistysliikkeelle uusi malli ajamaan jäsentensä etua

Ammattiyhdistysliikkeen  ajaa oikeutetusti  jäsentensä etua. Mutta se tapa ja tavoite, jolla ay-liike ajaa asiaansa ei ole läheskään aina hyväksyttävä.

Suomessa on eniten lakkoja Euroopassa. Huomattava osa niistä on laittomia, jollaisia muualla Euroopassa enää harvoin järjestetään. Lakoilla on vauhditettu vuosien aikana Suomen talouden ja tuottavuuden heikkenemistä, joka ovat nyt osaltaan ajamassa Suomea lamaan.

Metalliliiton toimintakertomus vuodelta 2011 soittaa, että sen oma pääoma oli 173 miljoonaa, josta lakkorahaston osuus 143 miljoonaa. Jäsenmaksutuotot olivat 53,4 miljoonaa ja sijoitustuottoja tuli 7,6 miljoonaa vuodessa.

Metallilla on siis lakko - ja työttömyyskassa, mutta ei työllisyyskassaa. Sillä olisi halutessaan ollut taloudelliset mahdollisuudet jäsenistönsä työllisyyden tukemiseen esimerkiksi lainaamalla tarvittavat 50 miljoonaa mahdollisen laivatilauksen saamiseksi Turkuun.

Metalliliiton säännöt eivät sitä myöskään estä. Säännöt ovat laadittu  metallimiesten palkankorotusten eikä työpaikkojen säilymisen näkökulmasta. Hyvärisen lainaamissa säännöissä ei sanota mitään teollisuudenalan menestymisestä tai pyrkimyksestä taata työpaikka. Korkea palkka ei auta, jos tilille ei tule mitään.

Olisiko ay-liikkeen mahdollista löytää sääntöihinsä uusi euroajan malli palkankorotusten ja työpaikan säilymisen välillä kilpailukyvyn palauttamiseksi? Vai onko ammattiyhdistysliike edelleen yhteiskunnan ainoa taho, joka kuvittelee voivansa tulla yhteiseen pöytään sanelemaan ehtoja ja vaatimuksia?

Aiemmin kilpailukykyä ja työpaikkojen säilymistä hoidettiin devalvaatioilla. Sen tilalle ei ole pystytty vielä löytämään uutta mallia. Suomalaiset metallimiehet ovat huippuluokkaa. Mutta palkkakustannukset, ja sitä kautta työpaikat karkaavat käsistä.

Turun miljardin laivaprojektin rahoituksesta valtio olisi hoitanut 70 %. Hallituksen yksimielinen, vasemmistoministerienkin  tukema, päätös olisi taannut lainoja 600 miljoonalla ja antanut muita lainoja tai innovaatiotukea 100 miljoonaa.

Sairasta teollisuutta ei pidä tukea verovaroin, koska äärimmäisyyteen vietynä Suomen kaltaisen pienen maan verovarat eivät siihen riitä. Esimerkiksi laivatilauksen voittaneen Ranskan bruttokansantuote on Suomeen verrattuna kaksitoistakertainen.

 

Timo Vainikka

Lappeenranta