Ostosmatkailu ei tuo Etelä-Karjalaan satoja työpaikkoja

Etelä-Saimaan artikkelissa 10.2.2013 käsiteltiin Etelä-Karjalan ostosmatkailua. Kirjoituksessa olleiden kaupan asiantuntijoiden esittämät useat asiat eivät perustuneet faktoihin, vaan olivat lähinnä mielipiteitä, olettamuksia ja arvauksia.

Santasalo Ky:n / TAK Oy:n ennusteen mukaan venäläiset käyttävät Etelä-Karjalassa vuonna 2025 rahaa kauppaan ja palveluihin vähintään 1,3 miljardia euroa eli viisi kertaa enemmän kuin nyt. Tieto on lähinnä vain arvaus.

Venäläisten ostovoima perustuu lähes pelkästään öljyn ja kaasun hinnan kehitykseen, jonka ennustaminen on yli kymmenen vuotta eteenpäin mahdotonta. Esimerkiksi liuskekivestä valmistetun nesteytetyn kaasun edullinen hinta ja tuonti Yhdysvalloista Eurooppaan on jo nyt irrottanut maakaasun hinnan öljysidonnaisuudesta, joka on alentanut Venäjän kaasun myyntimääriä ja hintoja.

Ostosmatkailu tuo työpaikkoja, mutta minkälaisia ja kuinka paljon on niiden nettolisäys?

Matkailun ja kaupan investointien työllisyysvaikutukset ovat pieniä ja lyhytkestoisia. Ne työllistävät usein paikkakunnan ulkopuolisia yrityksiä, jotka käyttävät lähes pelkästään ulkolaista työvoimaa. Hyödyt valuvat alueen ulkopuolelle.

Kaupan ja matkailun työpaikat ovat enimmäkseen osa-aikaisia. Lehtitietojen mukaan Rauhaan valmistunut matkailukohde työllistää 200 henkeä, joista vain 40 on kokopäiväistä. Osa-aikatyön pieni palkka tuo vähän verotuloja. Todellisuudessa verovaroin maksetaan osa kaupan ja matkailun palkkakustannuksista.

Kaupan työpaikat tuskin kasvavat lähivuosina merkittävästi, koska suomalaiset keskusliikkeet ovat investoineet pelkästään Pietarin alueelle yli 20 elintarvike - ja rautamarkettia. Sekä suomalaiset että venäläiset jatkavat investointejaan isoihin kauppakeskuksiin, joita on myös parikymmentä.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa jo käytössä olevat kaupan maksuautomaatit vähentävät kaupan työpaikkoja Kaakkois-Suomessa vaikka ostosmatkailu kasvaisikin. Työpaikkojen nettolisäystä ostosmatkailu ei tuone. Voisivatko kaupan asiantuntijat kertoa monta sataa kassatyöntekijää automaatit vähentävät Kaakois-Suomessa?

Miksi esimerkiksi Lappeenrannan kaupunki on eräs Suomen velkaisimpia kaupunkeja, vaikka täällä on ollut niin erinomainen, kirjoituksessakin hehkutettu työpaikkakehitys muuhun maahan verrattuna? Löytyisikö tähän vastaus kaupan asiantuntijoilta?

Eikö Kaakkois-Suomen kaupunkien ja palveluelinkeinojen kannattaisi käydessä ostosmatkailun taloudellisista, yhteiskunnallisista ja sosiaalisista vaikutuksista tutkimus? Arvuuttelujen sijaan tarvittaisiin tutkimustietoa.