sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Onko kaupan heikko tuloskunto oire pysyvämmästä muutoksesta


Talouselämä kirjoitti äskettäin SOK:n nopeasta tuloskunnon heikkenemisestä, jota voitaneen pitää yleisempänäkin esimerkkinä kotimaisten kauppaketjujen suunnasta. SOK:n operatiivinen tulos oli 2012 tappiolla 30 miljoonaa ja 2013 arvioidaan tappion olevan vähintään yhtä suuren.

Osittain heikkoon tuloskuntoon ovat vaikuttaneet nopea Osuuskauppojen investointitahti 1600 kauppapaikkaan kotimaassa sekä SOK:n investoinnit Venäjällä ja Baltiassa, joissa on jo useita kymmeniä myymälöitä. Pelkästään Pietarissa on jo 17 Prismaa.

Investointeja on perusteltu muun muassa tehokkaammalla hankinta - ja ostopolitiikalla. Isommat hankintavolyymit lienevät alentaneet hankintahintoja, mutta tuoneet myyntiin myös huonoja tuotteita ja elintarvikkeita.

Rahat laajenemiseen ovat tulleet merkittäviltä osin suomalaisten maksamasta Euroopan kalleimmasta ruuasta. Asiakkaita on höynäytetty bonus-korteilla maksamaan entistä kalliimpia hintoja sekä kytketty heidän koko elämänkaarensa aikana ostamat eri  palvelut samaan bonus - korttiin. Kuluttajaviranomaiset tutkivat korttien käytön laillisuutta.

Tätä taustaa vasten viime päivien Etelä-Karjalan Osuuskaupan mainos asiakkaille maksetuista bonuksista tuntuu falskilta, koska asiakkaat ovat itse bonuksensa maksaneet. Ehkä bonuksia ei ole sittenkään maksettu riittävästi, koska rahaa on liiennyt ehkä liikaakin myöhemmin taakaksi osoittuviin kauppapaikkoihin.

Onko SOK: n kauppatiloja jäämässä tyhjäksi ja tuleeko niistä vitsinä puhuttuja uusia kirppistiloja, kun nettikauppa rymistää vauhdilla eteenpäin. Sen imuun SOK ei ole päässyt kokoaan vastaavalla volyymilla.

Aika näyttää, miten suomalaisten Pietarin suuret kauppapaikkainvestoinnit vaikuttavat Kaakkois  - Suomen kaupan kehittymiseen. Ammutaanko investoinneilla omaan jalkaan? Siirtyvätkö asiakkaat Narvan tien suuntaan halvempien hintojen perässä? Miten kehittyy ostovoima Venäjällä?

Venäjä - uskovaisten mukaan kaikki menee loistavasti ja ostosmatkailijat moninkertaistuvat. Uskokoon ken haluaa.

Mitä siitä jää paikkakunnalle, vain kustannuksetko? Johdatusta aiheeseen saa matkustelemalla turismista elävistä maissa, jossa kansainväliset kauppa -  ja hotelliketjut maksavat veronsa muualle. Alueelle jää vain maksettavaksi saaduilla pienillä verotuloilla rappeutuva infrastruktuuri ja sosiaaliset ongelmat. Olemmeko menossa hitaasti ja huomaamatta tähän suuntaan?

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti