Venäläisten maanosto - oikeus ei lisää investointeja

Tehty eduskunta-aloite venäläisten maakaupoista Suomessa on aiheellinen ja sen toivoisi etenevän. Maakaupat koskevat koko Suomea, mutta erityisesti Itä - Suomea.

Aiemmin syksyllä television MOT - ohjelmassa esitettiin monia esimerkkejä venäläisten hämäristä tonttikaupoista. Sääntö näytti olevan, että mitä lännemmäksi mentiin sen hyväuskoisempia kunnanjohtajat olivat venäläisten lupausten suhteen.

Maakaupoissa voisi olla samat periaatteet kuin Venäjällä. Vuokrasopimus solmitaan siellä usein 49 vuodeksi. Maanvuokrasopimus esimerkiksi tehdasmaasta tehdään aluksi vain rakennusajaksi, jotta voidaan olla varmoja suunnitelmien toteutumisesta.

Suomessa venäläiset voisivat ostaa kiinteistön viiden vuoden asumisen jälkeen, mutta ei maata, joka ainoastaan vuokrattaisiin. Omaan asumiseen todistettavasti käytettävää asunto - osaketta rajoitus ei koskisi, koska se on irtainta omaisuutta.

Esko Ahon puheet siitä, että maanostokielto vaikeuttaa Venäjän suhteita ja kauppaa ovat vailla todellisuutta. Päinvastoin. Heille riittäisi aivan hyvin maan vuokraaminen, koska Venäjällä tavallinen kansalainen ei juuri koskaan historiassa ole voinut ostaa maata. Tänä päivänäkin se on käytännössä "hyviä suhteita omaavan joukon" etuoikeus.

Äskettäin julkistetut tiedot venäläisten yksityishenkilöiden talletuksista ja investoinneista Suomeen todistavat, että investointihalukkuus Suomeen on aivan mitätöntä vapaasta maanosto-oikeudesta huolimatta. Venäläisiä "liikemiehiä" näyttää kiinnostavan enemmän  usein laittomasti hankitun rahan saanti nopeasti pois Venäjältä kuin vakavat investoinnit koti- tai ulkomaille.

Liiketoiminnan harjoittajan kannalta olisi jopa edullisempaa vuokrata kuin ostaa tontti. Miksi sitoa rahaa tuottamattomaan tonttiin? Vapautuvan rahan voisi tehokkaammin  käyttää varsinaiseen liiketoimintaan.