Fennovoiman
Pyhäjoelle suunnittelema atomivoimala on kokenut lyhyen historiansa aikana
monenlaisia vaiheita. Eduskunnassa jo lupavaiheessa sen tarpeellisuudesta
käytiin värikäs keskustelu.
Omistajiksi
ilmaantui nopeasti laaja joukko yrityksiä aina teollisuudesta osuuskauppaan.
Mukaan saatiin myös saksalainen energia - alan yritys, joka sittemmin vetäytyi
hankkeesta.
Rahoitus-,
laite- ja polttoaine-ongelmien ratkaisijaksi ja merkittäväksi
vähemmistöosakkaaksi nousi Venäjän valtion omistama Rosatom, jonka
liiketoimintaan kuuluu ydinaseiden lisäksi ydinjätteen käsittely. Venäläisen yrityksen
tulo laitetoimittajaksi on herättänyt epäilyä voimalan turvallisuudesta Ruotsissa.
Luulisi
venäläisten tunkeutumisen näin kattavasti suureen suomalaiseen
energiahankkeeseen herättävän huolta
Suomessa. Varsinkin kun Rosatomilla on nyt hallussaan koko liiketoimintaketju
omistuksesta loppujätteen käsittelyyn. Rahoituksesta Rosatomilla on 75 %:n ja
omistuksesta 34 % :n osuus. Ketjua täydentää sopivasti sähkön
myyntimahdollisuuden alkaminen Venäjälle.
Onko
järkevää rakentaa Suomeen venäläisten käytännössä täysin kontrolloima
ydinvoimala, jonka sähkö viedään Venäjälle? Eikö Suomesta löydy rahaa
täydelliseen suomalaisomistukseen?
Pienetkin
vaikeudet missä tahansa liiketoimintaketjun osassa antavat Rosatomille
mahdollisuuden sanella ratkaisuvaihtoehdot. Tarvittaessa asiaan sekaantuisi
politiikka kuten on tapahtunut esimerkiksi Ukrainassa kaasutoimitusten
yhteydessä. Venäjä ei epäilisi käyttää energia - asetta, minkä käytön se
itsekin on tunnustanut vaihtoehdoksi erilaisten poliittisten ja taloudellisten
ongelmien ratkaisussa.
Suomalaisten
into mennä näin täydellisesti venäläisten kelkkaan oman maan
avainteollisuudessa herättää levottomuutta varsinkin, kun Euroopassa yritetään
kaikin keinoin vähentää energiariippuvuutta Venäjästä.
Venäjällä on
lainsäädännöllä määritelty strategiset teollisuuden alat, joiden omistukseen ei
ulkomaalaisia päästetä muuta kuin erityistapauksissa. Ydinvoima- ja energiateollisuus
kuuluvat näihin teollisuuden aloihin.
Olisiko myös
tässä syytä tarkistaa Suomen lainsäädäntöä tai sen soveltamista kuten
maanosto-oikeudessakin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti