Kaakkois-Suomen
talous on joutunut kuin huomaamattaan kansainvälisen voimapolitiikan
välineeksi, kun Venäjä hyökkäsi vuosi sitten ensin Krimille ja myöhemmin
Itä-Ukrainaan. Tästä aiheutunut pakotekierre romahdutti Itä-Suomessa
ostosmatkailun ja osan elintarviketeollisuuden vientiä.
Kaupunkien
keskustoissa on runsaasti vapaata tilaa. Yrittäjät ja työntekijät jäävät ilman
tuloja ja maakunnan kaupungit ja kunnat ilman verotuloja. Tilanteeseen ei
Suomen Pankin ennusteiden mukaan ole tulossa nopeaa muutosta, koska öljyn hinta
ja ruplan kurssi pysyvät pitkään alhaalla.
Mitä pitäisi
tehdä?
Ensinäkin
Suomen tulee kaikin keinoin löytää keinoja
yritystensä auttamiseksi mukaan Yhdysvalloissa meneillään olevaan ja
Euroopassa orastavaan kasvuun.
Toimenpiteiden tulee käsittää niin tuottavuuteen, tuotekehitykseen kuin
verotukseenkin liittyviä toimia yrityksissä ja julkisella sektorilla.
Seutukunnan
tasolla tulee edelleen ponnistella työpaikkojen löytämiseksi kaikille
ihmisille. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä tulee kannustaa etsimään myyntiä
länsimarkkinoilta. Venäjän markkinat ovat edelleenkin olemassa, mutta
poliittinen tilanne ei salli osallistua kilpailuun siellä.
Maakuntaliitot
ovat valmiina linkkinä alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten
välillä. Opinahjoissa on kielitaitoisia, lahjakkaita ja motivoituneita nuoria,
joita opettajat ovat valmiita ohjaamaan yrityksiin. Se vaati kuitenkin
yrittäjiltä avointa ja ennakkoluulotonta lähestymistä koulujen opettajakuntaan.
Työttömäksi
jääneen tule jaksaa edelleen laatia se viideskymmenes työhakemus työn
löytämiseksi. Jos työtä ei löydy, niin mieli ja kunto on pidettävä hyvänä. Vaihtoehto
voi löytyä lisäopiskelusta tai yrittäjyydestä.
Toivottavasti
uusi hallitus on valmis omalta osaltaan tukemaan maakunnan talouden elpymistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti