Mihin rahat riittävät

Johtavat poliitikot ovat viime vuosina kyenneet pakenemaan ikäviä säästöpäätöksiä ennustamalla vuosi toisensa jälkeen tulevalle vuodelle talouskasvua, jota ei ole kuitenkaan tullut.

Poliitikkojen vastuunpakoilu ja ikävien päätösten välttämisoperaatio on nyt menossa puolustusmäärärahojen osalta. Ollaan mahdollisesti korottamassa Venäjän temppuilun vuoksi vain muutamalla kymmenellä miljoonalla vuosittaisia määrärahoja, jotka eivät edes kompensoi aiempina vuosina puolustusvoimien rivakasti toteuttamia säästöjä.

 Poliitikkojen mukaan liikekannallepanossa voidaan perustaa vain 200000 sotilaan armeija, koska suurempaan rahat eivät riitä. On kuulema parempi varustaa hyvin pienempi armeija kuin heikosti isompi joukko. Kenraalit tyytyvät päätöksiin mukisematta, vaikka monet taloustieteilijät ja professorit osallistuvat erikoisalansa julkiseen keskusteluun ja mielipidevaikuttamiseen.

Molempien määrärahojen perustelut ovat äänestäjien ajattelukykyä aliarvioiva. Rahaa varmasti riittäisi, jos poliitikkojen arvovalinnat olisivat toiset.

Tässä hieman kohteita valtion budjetista, joista voi alkaa etsiä tarvittavia lisäpuolustusmäärärahoja. Kuntien tukeminen 8,5 miljardia, työttömyysturva 2,75 miljardia, maataloustuet 2,6 miljardia, yliopistot 1,9 miljardia, kehitysapu 1,0 miljardia, ammattikorkeakoulut 0,9 miljardia ja opintotuki 0,9 miljardia.

Olaan tekemässä samanlaisia vastuuttomia päätöksiä kuin ennen Talvisotaa. Silloinkaan lisämäärärahoista poliitikot ja sotilasjohto eivät pystyneet päättämään, vaikka sota oli jo aavistettavissa.

Meillä oli kuitenkin varaa menettää useita satoja tuhansia ihmisiä kuolleina ja invalidisoituneena, luovuttaa 10 % maan pinta-alasta rakennuksineen, asuttaa ja rakentaa uusi elämä 500000 kansalaiselle ja maksaa raskaat sotakorvaukset. Hätä, epävarmuus ja kärsimys kohdistui kaikkiin kansalaisiin.

Saimme kuitenkin lähes joka pitäjään sankarihautausmaan kiitokseksi vastuuttomilta ja näköalattomilta poliitikolta.