Keskustan kansanedustaja Torniainen kirjoitti 18.1.2012 Etelä-Saimaassa ”onko hallituksella sähköt poikki vai miksi se ajaa jääräpäisesti demokratian vastaista kuntauudistusta”?
Yhtä hyvin voisi kysyä Torniaiselta, että onko hän tietoinen Suomen heikosta taloustilanteesta. Häntä ei nähtävästi ole vielä saavuttanut tieto, että hallitus joutuu tekemään suuria säästöpäätöksiä talouden tervehdyttämiseksi velkaantumisen estämiseksi. Yksi säästökohde on kunnallishallinto ja erityisesti kuntarakenne.
Torniainen Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtajana on huolestunut, koska ikävien päätösten teko voi viedä häneltä kansanedustajapaikan. Keskustalta se vie satoja kuntien virkamiesten työpaikkoja Suomessa sekä heikentää puolueen kähmimistä ja sanelua pikkukunnissa myös Etelä-Karjalan alueella. Keskustaa ei näytä kiinnostavan kansalaisten saamat palvelut. Monet pienet kunnat eivät kykene niitä järjestämään, mutta keskusta haluaa pitää kiinni omasta vallastaan ja säilyttää konkurssikypsät pienet kunnat.
Torniainen on huolestunut joidenkin kuntien siirtymisestä pois hänen nykyiseltä äänestysalueeltaan. Sattumoisin nämä ovat juuri keskustalaisia pieniä kuntia. Pahimmillaan Torniainen menettäisi muutaman sata ääntä, jolloin kansanedustajan palli alkaisi jo heilua.
Suomessa kehitys voi johtaa myös pikkuhiljaa keskustapuolueen 10 % agraaripuolueeksi eurooppalaisten veljespuolueiden tapaan. Tämä on se todellinen keskustan syy kuntarakenteen muuttamisen vastustamisessa.
Jussi Sirkiä kirjoitti jokin aika sitten, että Etelä-Karjalassa ei ole valtakunnallisia vaikuttajia. Se on todella sääli. Juuri edellä kerrottu vanhaa siltarumpupolitiikkaa muistuttava oman ja puolueen eduntavoittelu ilman maan kokonaisedusta huolehtimisesta johtaa kansanedustajan politiikan nelosketjuun. Ihmiset eivät ole tyhmiä. He näkevät läpi edellä kerrotut jippoilut.
Tehdyissä kuntaliitoksissa ei ole saavutettu merkittäviä säästöjä, koska liitoksista huolimatta kaikki viranhaltijat, tietojärjestelmät ja kiinteistöt ovat jääneet ennalleen. Syntyy suuria säästöjä, kun Suomen 336 kuntaa vähenee 70. Muutoksien johtaminen vaatii kuitenkin ammattitaitoa, joka ei ole ollut kunnissa parhaimmasta päästä.
Kansalaiset ymmärtävät, että nykyistä byrokratiaa ei tarvita tietoliikenneyhteyksien parantuessa ja ikäluokkien pienetessä. Koko kuntauudistusta ei tarvitse lykätä ikääntyvien ikäluokkien vuoksi. Se vaikuttaa vain vanhusten - ja terveydenhuoltoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti