Etelä-Saimaassa oli 21.4.2011 toimittaja Ilpo Leskisen tekemä asiallinen juttu Saimaan ammattikorkeakoulusta. Se herätti monia ajatuksia. Osittain syy lienee isojen valokuvien, joissa toisessa pyöräili tyytyväisenä ilmaiseen koulutukseen kaksi viipurilaista nuorta. Toisessa kuvassa hymyili vietnamilainen nuori.
Hieman yleistäen ammattikorkeakoulut syntyivät kauppa- ja teknistenopistojen pohjalta terästetyillä uusilla opintosuunnitelmilla kuntien omistamiksi osakeyhtiömuotoisiksi korkeakouluiksi. Kaakkois-Suomessa on nyt kolme ammattikorkeakoulua(Saimaa, Kymenlaakso, Mikkeli) ja niiden lisäksi yksi yliopisto. Kun huomioidaan korkeakoulujen filiaalit, niin jokaisessa Kaakkois-Suomen kaupungissa on oma korkeakoulu. Suomessa niitä on 25. Rahoituksen hoitaa 85 %:sti valtio. Kaikki ammattikorkeakoulut ovat täysin välttämättömiä, koska sellaisia kunnallispoliitikkoja ei löytyne, jotka sanoisivat joidenkin niistä olevan tarpeettomia.
Ulkomaalaisten nuorten kouluttaminen meidän verovaroillamme on kannatettavaa, jos nuoret opintojen jälkeen hakeutuvat suomalaisiin yrityksiin töihin. Tällä hetkellä kuitenkin useita kymmeniä tuhansia suomalaisia nuoria on ilman työtä tai opiskelupaikkaa. Ulkomaalaisista opiskelijoista vain hyvin harvat jäänevät Suomeen, koska avoimia työpaikkoja ei ole. Heidän hakeutumisensa suomalaisiin yrityksiin ulkomailla opiskeluajan jälkeen lienee enemmän poikkeus kuin sääntö. Tilastoja ei ole.
Vaihto-opiskelijakoulutus on hyväksyttävää, koska nuoremme saavat kansainvälistä kokemusta ja voivat löytää paremmin työpaikan. Koulutus on pääsääntöisesti kohdemaissa maksutonta kuten meidänkin tarjoama koulutus Suomessa vaihto-opiskelijoille. Itsenäisesti loppututkintoa ulkomaille opiskelemaan hakeutuvat suomalaiset nuoret rahoittavat koulutuksensa itse. Sen sijaan vauras Suomi rahoittaa ammattikorkeakouluihin sisään päässeille ulkomaalaisille maksuttoman koulutuksen. Onko tästä tullut helppo väylä päästä suomalaisten maksamana Schengen-alueen ulkopuolelta Eurooppaan.
Syksyllä 2010 Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskeli 320 ulkomaalaista. Heistä n. 300 oli Schengen-alueen ulkopuolelta; mm. 130 venäläistä, 50 kiinalaista ja 40 nepalilaista. Vaihto-opiskelijoita lähti samaan aikaan vain 50 - 60. Voitaneen karkeasti arvioida, että Suomi maksaa tässä tapauksessa lähes 300 ulkomaalaisen opiskelun saamatta sille vastinetta. Tämä koskee vain Saimaan ammattikorkeakoulua. Jos tilanne olisi sama myös muissa 25: ssä ammattikorkeakoulussa, niin Suomi maksaisi useiden tuhansien(5-6000) ulkomaalaisten koulutuksen. Tämä oletettu luku koskee vain ammattikorkeakouluja. Lisäksi tulevat yliopistoissa ja ammattiopistoissa opiskelevat ulkomaalaiset.
Saimaan ammattikorkeakoulun kansainvälisen yhteistyön painopistealueet ovat Länsi-Eurooppa, Pohjoismaat, Venäjä, EU:n uudet jäsenmaat, Kiina ja Malesia. Kyse on siis paikallisesta Lappeenrannan ja muiden Etelä-Karjalan kuntien omistamasta korkeakoulusta, jolla alkuperäisenä tehtävänä oli alueellisten koulutustarpeiden tyydyttäminen. Voidaan kysyä, mitä konkreettista hyötyä kansainvälisestä yhteistyöstä jää Etelä - Karjalaan, onko toiminnan laajuus perusteltua ja onko toiminnassa päällekkäisyyttä? Syksystä alkaen ammattikorkeakoulu toimii samalla tontilla Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa, jolla on noin 50 kansainvälistä yhteistyösopimusta eri yliopistojen kanssa ympäri maailmaa.
Ammattikorkeakoulut puhuvat mielellään vetovoimastaan ja julkaisevat siitä tilastoja. Tämä kertoo koulujen välisestä kovasta kilpailusta ja miksei myös pelosta tulla suljetuksi. Jokainen haluaisi säilyttää oman asemansa, vaikka ilmiselvästi opiskelupaikkoja on liikaa niin ulkomaalaisille opiskelijoille kuin alueellisiin tarpeisiinkin. Niin kauan kuin opetus ammattikorkeakouluissa on maksutonta kaikille, niin omien alueellisten tarpeiden ylimenevä koulutus ei ole perusteltua. Maksullisuudessa tulisi mitä pikimmiten seurata yliopistoja. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston opinnot ovat maksullisia ulkomaalaisille ensi syksystä alkaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti