Kansainvälinen yhteisö on luvannut Tshernobylin kunnostustöihin 550 M€. Ydinvoimalan uusi suojakuori maksaa 1,6 Mrd€ , josta vasta vajaat puolet on koossa. Tietäen Ukrainan taloustilanteen voi hyvällä syyllä epäillä projektin rahoituksen onnistumista. Mitä kansainväliselle avulle tapahtuu, jos projekti ei toteudu suunnitellulla tavalla?
Asiassa ihmetyttää kansainvälisen yhteisön hanakkuus rahoittaa hanketta. Ongelma on alun perin Neuvostoliiton aiheuttama, ja Venäjä on Neuvostoliiton perillinen. Eikö olisi oikein, että se korvaisi myös aiheuttamansa ongelmat? Venäjän kassa on erittäin vahva öljyn hinnannousun vuoksi. Vakuusrahasto 31.3.2011 oli 118,1 Mrd$ ja valuuttavaranto 502,5 Mrd$. Suomen valtion koko budjetti on edellä mainittuja summia noin 10 kertaa pienempi. Siitä huolimatta meidän poliitikot katsoivat tarpeelliseksi lahjoittaa ”köyhän Venäjän” aiheuttamien ongelmien hoitoon yhteensä 10 Milj$.
Kansainvälisen yhteisön ja Suomen puuhakkuutta perustellaan tietysti turvallisuusnäkökohdilla. Turvallisuutta on monenlaista. Venäjän puolustusbudjetti 2011 on 36 Mrd€ eli 13,5 % valtion kokonaisbudjetista. Suomen vastaavat luvut ovat n. 3 Mrd€ ja 3 %.
Käytännöllisesti katsoen kaikki Euroopan maat ovat karsimassa puolustusbudjettejaan päinvastoin kuin Venäjä tekee. Suomeen taitaa jäädä Euroopan ainoa asevelvollisuusarmeija. Minkälainen mahtaa olla Euroopan puolustuskyky muutaman vuoden kuluttua, kun Venäjä aikoo kasvattaa puolustusbudjettiaan seuraavina vuosina 50 MrdE:n tasolle per vuosi? Summa on sama kuin Suomen valtion koko budjetti.
Kannattaisiko Euroopan maiden ja erityisesti Suomen käyttää rahansa oman maansa todellisen turvallisuuden parantamiseen huolehtimalla omasta maanpuolustuksestaan? Tshernobylin ongelmien hoito kuuluu vain ja ainoastaan Venäjälle. Sillä on myös siihen hyvä syy. Tshernobylin mahdolliset ongelmat kohdistuvat välittömästi Venäjän ydinalueelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti