Julkishallinnon tarjoamien eli verovaroin rahoitettujen työpaikkojen osuus lisääntyy huolestuttavaa vauhtia. Etelä-Karjalassa teollisuustyöpaikkojen määrä 1980-2010 välisenä aikana on vähentynyt 20.000:sta 10.000:teen. Helpoiten asiaa voi seurata lukemalla viikonvaihteen lehtien paikanhaku –ja opiskelupaikkailmoituksia.
Pari viikkoa siten Etelä-Saimaassa oli noin kaksi ja puoli sivua paikanhakuilmoituksia. Niistä ainoastaan pari voi luokitella muiksi kuin julkishallinnon työpaikkailmoituksiksi. Hyvä, että on avoimia työpaikkoja erityisesti nuorille.
On kuitenkin huolestuttavaa, että vapaita työpaikkoja on vain julkisella sektorilla. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri mainostaa työpaikkailmoituksessaan itseään Etelä-Karjalan suurimpana työnantajana. Kannattaako ylpeillä sillä, että veroilla rahoitettu organisaatio on paisunut tälläisiin mittoihin? Mistä syntyy tulevaisuudessa meidän hyvinvoinnin turvaamiseen ja kasvuun tarvittava raha, jos yritykset häviävät työn tarjoajien joukosta? Verotuloista puolet tulee vientiyrityksistä.
Miksi julkinen sektori käyttää valtavia summia työpaikkailmoitteluun, vaikka samoista ammateista ei ole kilpailua julkisten työnantajien ulkopuolella? Sairaanhoitajista ja sosiaaalityöntekijöistä tuskin on kovin suurta kysyntää yksityisissä yrityksissä. Miksi ei käytetä pelkästään jo veronmaksajien ylläpitämiä ja maksamia työvoimahallinnon palveluja? Miksi verorahoja käytetään moneen kertaan samaan asiaan?
Toinen samansukuinen asia on ammattikorkeakoulujen opiskelupaikkailmoittelu. Ennen osattiin hakeutua opiskelupaikkaan seuraamatta kalliita mielikuviin perustuvia televisio ja –lehtimainoksia. Eikö opinto-ohjaajien testit ja keskustelut ole riittäviä ja anna nuorelle luotettavan kuvan hänelle sopivasta ammatista?
Kaakkois-Suomessa on keskusteltu ajoittain kiivaastikin ammattikorkeakoulujen lukumäärästä. Kertooko kilpailu oppilaista opiskelupaikkojen ylitarjonnasta eli ammattikorkeakoulujen liian suuresta lukumäärästä alueellamme? Onko ammattikorkeakouluilla löysää rahaa, kun ne voivat käyttää sitä sellaisiin päällekkäisiin tarkoituksiin, joissa on jo veronmaksajien rahoittamia vastaavia palveluja?
Ammattikorkeakoulujen mielikuvamainonta saattaa jopa houkutella nuoria heille ja yhteiskunnalle sopimattomiin ammatteihin. Koulutammeko liikaa nuoria julkisensektorin palveluammatteihin, kun samaan aikaa yritykset potevat työvoimapulaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti