lauantai 7. tammikuuta 2012

Lääkäripula sietämätön ja eriarvoistava

Etelä-Saimaassa 4.4.2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja totesi Luumäellä, että ”palkkaisimme piiriin heti 30 lääkäriä, jos vain jostain saisimme”.

Jos lääkäreitä ei ole, niin ensimmäisenä keinona ongelman poistamiseksi tulee mieleen organisaation eri ammattien välisten työtehtävien järkevyyden miettiminen. Kuinka paljon lääkäri tekee työtä, jonka voisi tehdä vähemmällä koulutuksella? Kokenut sairaanhoitaja osaa käytännön hoitotyötä siinä missä vastavalmistunut lääkärikin.

Onko kaikkien vaivojen kanssa pääsy lääkärin puheille välttämätöntä? Voisiko jo ajanvaraukseen lisätä resursseja esimerkiksi aamulla kahdeksi tunniksi kääntämällä puheluita etukäteen koulutetuille varahenkilöille. Tällöin voitaisiin suunnata tehokkaammin potilaat oireittensa vaatimaan hoitoon ja välttämään myös tarpeettomat käynnit. Kuinka paljon lääkärien ajasta menee vanhusten yksinäisyydestä johtuvaan sinänsä tärkeään, mutta lääkärin ajankäytön kannalta tarpeettomaan työhön?  

Kuinka paljon lääkäri käyttää aikaa muuhun kuin varsinaiseen potilaan hoitamiseen; palaverit, reseptien uusinta, lääkärin todistukset työssäpoissaoloista, potilaskäynnin kirjaaminen jne.? Omalle kohdalleni sattui ulkomaalaislääkäri, joka tuhrasi tietokoneen kanssa lähes tunnin. En tiedä oliko kyseessä  kieli- vai tietotekninen ongelma. Varsinainen käyntini kesti 10 minuuttia.

Onko niin, että ulkomaalaislääkärien käyttö käytännössä vain lisää lääkärivajetta? Monet valittavat, että kommunikointi on vaikeaa, koska lääkäri ei puutteellisen kielitaidon vuoksi täysin ymmärrä potilaan ongelmaa. Vastaanottoon käytettävä aika pitenee tarpeettomasti. Erityisesti asia korostuu hammaslääkärissä, jossa sekä lääkäri että hoitaja voivat olla ulkomaalaisia.

Jos lääkäreistä on pula, niin miksi virassa olevia lääkäreitä on jo aikaisin iltapäivällä yksityisillä terveysasemilla pitämässä vastaanottoa? Arvaan, että heillä on kertynyt vapaita varsinaisen työnsä päivystyksistä. Miksi he eivät kuitenkaan ole kuluttamassa omaa lepo- ja vapaa-aikaansa  omassa virkatyössään, jos tarmoa ja energiaa on? Se olisi kohtuullista, koska he nauttivat yhteiskunnan kustantamasta koulutuksesta.

Me kaikki tiedämme, että kyseessä on raha. Yksityisen terveysaseman osakkaana lääkäri saa osinkoja, jotka ovat tiettyyn rajaan verottomia. Lääkäripulan poistaminen olisi mahdollista poistamalla verokeinottelu ja säätämällä vastavalmistuneille lääkäreille muutaman vuoden työskentelyvelvoite terveyskeskuksissa korvauksena yhteiskunnan maksamasta kalliista koulutuksesta. Vanhenevan väestön ja yhteiskunnan palvelutarjonnan kannalta nykyinen lääkäripula on sietämätön ja ihmisiä eriarvoistava.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti