Toimittaja Outi Salovaara kirjoitti ansiokkaan jutun 13.3.2011 Etelä-Saimaassa Lappeenrannan innovaatiokeskuksesta Pietarissa. Artikkelissa kiintyi huomio kaiken muun mielenkiintoisen lisäksi Pietarin Suomi-talon ympärillä toimiviin moniin julkishallinnon organisaatioihin.
Itä-Suomen kaupungeilla, maakuntaliitoilla, yliopistoilla, ammattikorkeakouluilla, eri järjestöillä ja valtion organisaatioilla on satoja Venäjä-projekteja pitkin itärajaa Inarista Virojoelle. Projekteja ja niiden rahoitusta ei riittävästi koordinoida. Tuskin kukaan Suomessa tietää niiden todellisia kustannuksia ja hyötyjä.
Kun yritys etabloituu ulkomaille, niin yleensä perustana on jo kotimaassa hankittu vankka osaaminen ja markkina-asema. Tuotteen kehittämiseen on jo tätä ennen käytetty aikaa vuosia ja mahdollisesti kymmeniä miljoonia euroja oman kapean erikoisosaamisen huippuasiantuntijoiden toimesta.
Voidaan perustellusti kysyä onko esimerkiksi Lappeenrannan innovaatiokeskuksen asiantuntijoilla Pietarissa riittävästi osaamista ja kärsivällisyyttä yritysten auttamiseksi? Miksi Lappeenranta kuluttaa rahojaan toimintaan, jossa on jo yritysten, pankkien, yliopiston ja valtion rahoittamia valmiita ja toimivia hyvin resurssioituja organisaatioita?
Varsinkin pienet yritykset voivat menettää rahansa maailmoita syleileviin julkishallinnon organisoimiin pitkäkestoisiin ja tuloksettomiin ”innovaatioprojekteihin”. Esimerkiksi viime syksynä Lappeenrannassa suuren mediakohun saattelemana järjestetyn innovaatiofoorumin
”loppukommunikea” ei juuri maanpinnalle laskeutunut. Mitkä mahtoivat olla konkreettiset hyödyt Suomelle ja Lappeenrannalle?
Päätöksenteko julkishallinnon Venäjä-projekteissa tapahtuu usein vähäisellä asiantuntemuksella ilman syvällisiä yritys- ja tiedeyhteisökontakteja todellisia tuloksia seuraamatta. Pitäisikö Venäjä-projekteihin ja niiden rahoitukseen saada lupa valtakunnalliselta organisaatiolta? Voisiko projekteja koordinoida jokin tiede- tai tutkimusyhteisöön kuuluva taho, jolla olisi riittävä osaaminen projektien sisällön ja Suomelle tulevan hyödyn arvioimiseksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti