Kaakois-Suomen ja Venäjän rajanylityspaikkojen kehittämiseen on varattu Enpi-ohjelmassa 36 M€.Listalla ovat Simola-Vainikkala-tieyhteyden rakentaminen, Nuijamaan rekkaparkin laajennus, raja-aseman kaistajärjestelyt ja rekkakaistan jatkaminen Nuijamaalta Mustolaan.
Kaikki projektit tuntuvat perustelluilta nimenomaan liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi paitsi rekkaparkkien laajennus. Logistiikan periaatteiden mukaan tavara tulisi liikkua suoraan valmistajalta loppukäyttäjälle. Jokaisesta materiaalivirran pysähtymisestä tulee ylimääräisiä varastointi- tai kuljetuskustannuksia, jotka me kuluttajat maksamme. Näin ollen ihannetapauksessa rekkaparkkeja ei tulisi olla olemassakaan.
Minkälaiseen kuljetusreittien kilpailutilanneanalyysiin mahdollinen rekkapaikkainvestointi perustuu?
Venäjälle Suomen kautta suuntautuvaa rekkaliikenne on vähentynyt Ust Lugan suursataman valmistuttua Suomen lahden etelärannalle Pietarin ja Narvan puoliväliin. Satama toimii puutavara-ja hiilisatamana ja on ottanut vastaan myös henkilöautoja. Kapasiteetti riittää kattamaan koko Suomen kautta tulevan autorekkaliikenteen.
Venäjän ja Eestin suhteiden lämmennettyä kuljetukset Euroopasta Eestin kautta Venäjälle ovat lisääntyneet.
Venäjän autoteollisuuden kasvu, länsimaisten kokoonpanotehtaiden lukumäärän lisääntyminen ja kiinalaisten kasvava autotuonti tulevat vähentämään tuontiautojen kuljetusmääriä Suomen kautta Venäjälle.
Kaikkien edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan olettaa rekkaparkkien laajentamisen tulevan tarpeettomaksi.
Onko kaikki viranomaisten välinen yhteistyö todella tehty liikenteen sujuvuuden parantamiseksi ja nähtävästi tarpeettoman rekkaparkin laajennusinvestoinnin välttämiseksi Nuijamaalla?
Eivätkö tieviranomaiset voisi määritellä esimerkiksi keliolosuhteiden, liikennetiheyden ja ympäristöhaittojen perusteella kuinka paljon tieverkko voi turvallisesti ottaa vastaan maan ulkopuolelta rekkoja? Kun kiintiö olisi täysi, niin tulli/rajavartiolaitos pysäyttäisi rekkojen maahantulon Suomeen niin kauaksi aikaa kunnes maasta on poistunut tarvittava määrä rekkoja.
Ei mikään kansainvälinen sopimus voi edellyttää meitä ottamaan vastaan enemmin rekkoja kuin meidän tieverkon kapasiteetti keliolosuhteet ja turvallisuus huomioiden mahdollistavat. Tämän tyyppisiä rajoituksia raskaalle liikenteelle on esimerkiksi Alppien läpi suuntautuvassa liikenteessä.
Näin toimien rekkajonot-ja parkit siirtyisivät meidän rajojen ulkopuolelle. Järjestely voisi herättää myös venäläiset omien rajamuodollisuuksiensa kehittämiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti