Asiantuntijana haastateltu Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen ei myöskään maininnut yhtään konkreettista esimerkkiä onnistuneista idänsuhteiden hoidosta. Ainoa ulkopolitiikan hoitoon liittyvä asia Kivisen haastattelussa oli ulkoministeri Stubbin moittiminen, kun tämä tuomitsi Venäjän hyökkäyksen Georgiaan ja vaatii Venäjää vetämään välittömästi joukkonsa pois sieltä.
Sen sijaan Kivinen näki Halosen ansiona sen, että hän ei ulkopolitiikan johtajana maininnut asiasta yhtään mitään. ”Halonen on pitänyt asiat myös oikeissa mittasuhteissaan silloinkin, kun muut ovat sortuneet virhearvioihin”. Siis Venäjän arvostelu kansainvälistä lakia rikkovasta laittomasta hyökkäyksestä naapurimaahan on virhearviointi?
”Halonen ei ole Kivisen mukaan lähtenyt tekemään ulkopoliittisia kysymyksiä arkiseen vuorovaikutukseen liittyvistä asioista.” Näitä ovat ilmeisesti muun muassa puutullikiista, rajaliikenteen byrokratia, lapsikiista, elintarvikevientikielto ja suomalaisten työluvat Venäjällä. ”Sekin on viisasta, koska eivät ne sellaisia oikeasti ole”, toteaa Kivinen. Halonen on nähtävästi ottanut asioita esille Venäjän johdon kanssa, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Maittemme väliset ystävälliset naapurisuhteet ovat kuitenkin hyvät.
Duuman vaalien epäselvyydet ovat saaneet liikkeelle nyky- Venäjän suurimmat mielenosoitukset. Tapahtumat heittävät pitkän varjon tulevien presidentinvaalien ylle ja asettavat kyseenalaiseksi Venäjän johdon ilmoituksen vaihtaa paikkaa maaliskuun presidentinvaalien jälkeen. EU on tuominnut vaalivilpit ja vaatinut uusia vaaleja, kuten myös Venäjän entiseen johtoon kuuluvat poliitikot. Suomen ulkopolitiikan johtaja presidentti Halonen ei halua lausua asiasta mitään, koska maillamme on erinomaiset suhteet.
Mitkä olivatkaan ne presidentti Tarja Halosen konkreettiset ansiot Suomen intressit huomioivassa idänsuhteiden hoidossa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti